Ero sivun ”Fránchthin luola” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 6:
Franchthin luola asutettiin [[myöhäispaleoliittinen|myöhäispaleoliittisella]] kaudella viimeistään 20000 eaa ja hylättiin keskineoliittisella kaudella 3000 eaa. Luolan varhaisimmat asukkaat lienevät olleen tyypillisiä myöhäispaleoliittisia [[metsästäjä-keräilijä|metsästäjä-keräilijöitä]]. Noin 11000 eaa ilmestyivät luolan asukkaiden ruokavalioon mm [[pistaasipähkinä|pistaasipähkinät]], [[manteli]] ja [[Linssi (kasvi)|linssit]], 10500 eaa villiohra ja villivehnä sekä 7300 eaa [[herne]] ja villipäärynä. Nämä saattavat viitata varhaisin yhteyksiin muualle, ehkä Vähään-Assiaan ja ehkä jopa pohjimmiltaan [[Lähi-itä]]än tai sitten näiden syötävien kasvien ilmestymiseen kasvillisuus- ja ilmastonmuutosten tuomina. Kaksi edellä mainituista kasveista kasvaa [[Vähä-Aasia]]ssa. Pienriistaan ja keräilyyn nojaava [[mesoliittikausi]] alkoi joskus 8300 eaa. Noin 7250 tai 6500 eaa ilmestyi 80 km päästä [[Melos|Melokselta]] tuotu obsidiaani tänne. Mainittakoon, että [[Neoliittinen Lähi-itä|samoihin aikoihin Lähi-Idässä]] ja Vähä-Aasiassa käytiin laajaa [[Lähi-idän varhainen obsidiaanikauppa|obsidiaanikauppaa]]. Villiohra ja villivehnä yleistyivät vuoden 7000 eaa jälkeen. 6000 eaa ilmestyi neoliittinen paketti karjanhoitoineen.
== Luolan historia yhdistettävä ==
Argoliksen niemimaalla sijaitsevassa [[Frankhtin luola]]ssa on tehty tutkimuksia, jotka luovat meille kuvan varhaisesta kivikaudesta Balkanilla. elämä oli samanlaista kuin muuallakin, keräiltiin villejä kasveja, metsästeettiin, kalastettiin jne ja luultavasti liikuttiin vuodenaikojen mukana<ref name="Camp_Fisher_2004_26">Antiikin Kreinkan maailma, John Camp Elizabeth Fisher, Otava 2004, ISBN 951-1-19249-3, Alkuteos Exploring The World of the ancient Greeks, Thames and Hudson Ltd London 2002, 26</ref>. Luolan varhaisin kerrostuma osuu jääkauden loppuvaiheeseen aikaan noin 23000-11000 eaa. Tuolloin keräiltiin villiä viljaa, palkokasveja ja pähkinöitä<ref>Camp&Fisher 2004, s 27</ref> sekä metsästettiin. Työkalut olivat mm luusta, kvarstista ja piikivestä. Ilmasto lämpeni
11000-9000 eaa jolloin maisemaan ilmestyi puita. Metsästäjät metsästivät paleoliittisella kaudella mm biisoneja ja villejä saksanhirviä. Noin 8300 eaa alkanut mesoliittikausi toi luultavasti keräiltävän ravinnon monipuolistumisen<ref>Camp&Fisher 2004, s 27</ref>. Myöhäsimesoliitti alkoi noin 7250 eaa. Tällöin tai viimeistään 6500 aa ilmestyivät onsidiaanityökalut. Luolaan ilmestyi myös runsaasti kalanluitaa, joka viittaa luolan asukkaiden liikkuneen kaukana merellä<ref>Camp&Fisher 2004, s 27</ref>, ja obsidiaani oli saati 150 km päästä Meloksesta. Merenkulku enteili neoliittisten merkkien leviämistä Fankhitin luolan seuduille noin 6000 eaa<ref>Camp&Fisher 2004, s 26, s 27</ref>, .
== Luolan asutuskaudet ==
| |||