Ero sivun ”Fránchthin luola” versioiden välillä

'''Franchthin luola''' (myös ''Frankhthin luola'', Kreikaksi: Σπήλαιον Φράγχθη) on [[Kreikka|Kreikassa]] [[peloponesos|Peloponnesoksella]] [[Argolis]]in niemimaalla sijaitseva luola, josta on tehty [[kivikausi|varhaiskivikautisia¨]] metsästykseen, [[keräilykulttuuri|keräilyyn]], kalastukseen ja maanviljelyyn liittyviä löytöjä. Luolassa asuttiin ajoitusten mukaan noin 20000-3000 eaa<ref name="Franchthi_ Cave_UK">[http://www.mnsu.edu/emuseum/archaeology/sites/europe/franchthicave.html Franchthi Cave ]</ref>. Tällöin luola on yksi muutamasta tunnetusta ihmisen hyvin pitkään asumasta paikasta.

Franchthin luola asutettiin [[myöhäispaleoliittinen|myöhäispaleoliittisella]] kaudella viimeistään 20000 eaa ja hylättiin keskineoliittisella kaudella 3000 eaa. Luolan varhaisimmat asukkaat lienevät olleen tyypillisiä myöhäispaleoliittisia [[metsästäjä-keräilijä|metsästäjä-keräilijöitä]]. Noin 11000 eaa ilmestyivät luolan asukkaiden ruokavalioon mm [[pistaasipähkinä|pistaasipähkinät]], [[manteli]] ja [[Linssi (kasvi)|linssit]], 10500 eaa villiohra ja villivehnä sekä 7300 eaa [[herne]] ja villipäärynä. Nämä saattavat viitata varhaisin yhteyksiin muualle, ehkä Vähään-Assiaan ja ehkä jopa pohjimmiltaan [[Lähi-itä]]än tai sitten näiden syötävien kasvien ilmestymiseen kasvillisuus- ja ilmastonmuutosten tuomina. Kaksi edellä mainituista kasveista kasvaa [[Vähä-Aasia]]ssa. Pienriistaan ja keräilyyn nojaava [[mesoliittikausi]] alkoi joskus 8300 eaa. Noin 7250 tai 6500 eaa ilmestyi 80 km päästä [[Melos|Melokselta]] tuotu obsidiaani tänne. Mainittakoon, että [[Neoliittinen Lähi-itä|samoihin aikoihin Lähi-Idässä]] ja Vähä-Aasiassa käytiin laajaa [[Lähi-idän varhainen obsidiaanikauppa|obsidiaanikauppaa]]. Villiohra ja villivehnä yleistyivät vuoden 7000 eaa jälkeen. 6000 eaa ilmestyi neoliittinen paketti karjanhoitoineen.