Ero sivun ”Elinkelpoinen vyöhyke” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 129:
[[Kaksoistähti|Kaksoistähdissä]] kaksi tähteä kiertää toisiaan. Suurin osa kaikista auringon tyyppisistä tähdistä on [[kaksoistähti]]en komponentteja: kaksoistähtiä kaikista 0,5–1,5 auringon massaisista tähdistä on noin 65 %. Aikaisemmin väitettiin, ettei kaksoistähdille voi syntyä planeettoja. Nykyisten tutkimusten mukaan voi, ja planeettojen radat pysyvät kohtalaisen vakaina, jos tähdet ovat joko aivan lähekkäin tai kohtuullisen kaukana toisistaan. Vakaa vyöhyke tähden ympärillä ulottuu siinä 1/5–1/7 päähän tähtien välimatkoista, tai ulkopuolelle 5x–7x päähän. Varmasti epävakaita ovat radat, jotka ovat
1/3–3,5 tähden välimatkan päässä.<ref name="solstation">[http://www.solstation.com/habitable.htm Stars and Habitable Planets.] Solstation.com. {{en}}</ref> Lisäksi on otettava huomioon, että jotkut teoriat vaativat Maata komeetoilta suojelevan Jupiterin Maata huomattavasti ulommas.
Nämä kriteerit täyttäviä tähtiä on noin 2/3 kaksoistähdistä. Erään toisen arvion mukaan viidellä prosentilla kaksoistähdistä voisi molempia tähtiä kiertää yhtä aikaa elinkelpoisessa vyöhykkeessä planeetta. Yksittäisiä tähtiä voisi kiertää planeetta 50 prosentissa tapauksista. Jos on kaksi tähteä, jotka kiertävät toisiaan 1 AU:n päässä, jonkinlaisia ratoja voi olla jo 2,5 AU:n päässä tähtien yhteisestä massakeskipisteestä.
Esiplanetaariset kiekot näyttävät kaksoistähdillä olevan yhtä yleisiä kuin yksinäisillä tähdillä.
Havaintojen mukaan esiplanetaarisia kiekkoja on eniten hyvin lähekkäisillä ja erillisillä kaksoistähdillä.
Niillä nuorilla tähdillä joiden väli on 0-3 AU, ja myös niillä joiden väli on 50–500 AU on kiekkoja. Kaksoistähdillä, joiden väli on 3–50 AU, ei ole esiplanetaarisia kiekkoja.<ref
== Elinkelpoinen vyöhyke galaksissa eli GHZ ==
| |||