Ero sivun ”Kuudes ristiretki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 7:
Fredrik lähti Brindisistä Syyriaan 1227 Gregorius IXi:n ollessa paavina. Epidemian takia Fredrikin laivaston piti palat aItaliaan. Ristirekteläisvalan rikkominen antoi paaville syyn julistaa Fredrik kirkonkiroukseen. Tästä huolimatta Fredrik lähti uudelleen kohti Syyriaa, ja saapui [[Akko]]on syyskuussa 1228.
 
Akkossa, joka oli Jerusalemin kuningaskunnan nimellinen pääkaupunki, oli erilaisia mielipiteitä Fredrikistä. Hänen oma armeijansa ja iso osa ylimystöstä tuki häntä, mutta patriarkka, [[Temppeliherrat]] ja monet tavalliset kansalaiset eivät häntä tukeneet. Tämä lliittyi yleiseurooppalaiseen jakaantumiseen paavin ja Pyhän Saksalai-roomalaisen keisarikunnan kannattajiin. Fredrik sai kuitenkin kaupungin yhtenäistymään.
 
FredrikTämän jälkeen Frederik siirsi kaikki kokoonsaamansa joukot Akkosta [[Jaffaan]] ilmaisten näin selkeästi , että hänen aikomuksenaan oli hyökätä linnoittamattomaan Jerusalemiin. Egyptin sulttani [[Al-Kamil]] tarjosi nopeasti sopimusta, josta Frederik ei voinut kieltäytyä. Vuoden 1229 Jaffan sopimuksella Frederik sai kaupunginJerusalemin, yhtenäistymäänBetlehemin, Nasaretin ja muutamia muita paikkakuntia sekä pyhiinvaeltajien tien Jaffaan. Jerusalemia ei linnoitettu, koska muslimit saivat oikeuden valvoa Temppelivuorta ja sen moskeijoita. Lisäksi sovittiin kymmenen vuoden aselevosta. Näin Frederik pääsi ratsastamaan Jerusalemiin kuninkaana (itse asiassa sijaishallitsijana, sillä hänen alaikäinen poikansa oli perinyt Jerusalemun kruunun äidinisältään.)
 
Fredrikin esimerkin mukaisesti myöhemmätkin kuninkaat tekivät omia ristiretkiään odottamatta paavillista siunausta. [[Ludvig IX (Ranska)]] teki kaksi ja Enlannin Edvard yhden ristiretken.