Ero sivun ”Beetasäteily” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
{{Radioaktiiviset_prosessit}}
'''Beetasäteily''' on [[Radioaktiivinen hajoaminen|radioaktiivisen hajoamisen]]
== Säteilyn synty ==
{{Pääartikkeli|[[Beetahajoaminen]]}}
[[Kuva:Betadecay.jpg|thumb|left|Beetasäteily]]
β<sup>−</sup>-hajoamisessa [[heikko vuorovaikutus]]
: <math>\mathrm{n}\rightarrow\mathrm{p}+\mathrm{e}^-+\bar{\nu}_e</math>
Rivi 15 ⟶ 16:
:<math>\mathrm{~^{22}_{11}Na}\rightarrow\mathrm{~^{22}_{10}Ne}+\mathrm{e}^++{\nu}_e</math> (β<sup>+</sup>- säteily)
Jokainen neutroni, joka ei ole sitoutunut atomiytimeen β-hajoaa noin 15 minuutin puoliintumisajalla.
== Säteilyn luonne ==
Beetasäteily on voimakkaasti [[ionisoiva säteily|ionisoivaa säteilyä]] kuten [[alfasäteily|
Beetasäteily vaimenee väliaineessa kun elektronit, joista säteily koostuu, menettävät liike-energiaansa, pääasiassa sirotessaan
▲Beetasäteily on voimakkaasti [[ionisoiva säteily|ionisoivaa säteilyä]] kuten [[alfasäteily|alfasäteily-]] ja [[gammasäteily]]kin. Beetasäteily muuttaa suuntaansa magneettikentässä. Tästä pääteltiin, että tämä säteilyn osa koostuu varatuista hiukkasista. Beetasäteily on läpäisykyvyltään alfa- ja gammasäteilyjen väliltä.
Väliaineeseen osuva beetasäteily voi tuottaa [[röntgensäteily|röntgensäteilynä]] havaittavaa [[jarrutussäteily]]ä.
▲Beetasäteily vaimenee väliaineessa kun elektronit, joista säteily koostuu, menettävät liike-energiaansa pääasiassa sirotessaan aineen elektroneista ja ytimistä. Pääosa hidastumisesta tapahtuu säteilyn vuorovaikutteessa aineen elektronien kanssa. Hidastuminen on vaihtelevaa, paljon sirontaa aiheuttavaa ja voi olla äärimmäisen voimakastakin johtuen säteilyn ja väliaineen elektronien samansuuruisesta massasta. Tämän vuoksi beetasäteilylle on tyypillistä, että hiukkasten rata on voimakkaasti kimpoileva ja vaimenemiseen vaikuttaa merkittävästi sattuma.
== Historia ==
Rivi 27 ⟶ 31:
Kun ranskalainen fyysikko [[Henri Becquerel]] huomasi radioaktiivisuuden [[1896]], ei hän aavistanut että ilmiön aiheuttama säteily koostuu sekä energiasta että hiukkasista. Toinen tutkija, [[Ernest Rutherford]], aloitti pian tutkimukset säteilyn luonteen selvittämiseksi ja keksi ydinsäteilyn kolme päälajia: alfa- beeta- ja gammasäteilyn. 1900-luvulle mennessä oli selvinnyt, että beetasäteily koostui itse asiassa elektroneista.
== Tärkeitä lähteitä ==
Tärkeitä beetasäteilyn lähteitä ovat:
*[[Kalium-40]]
*[[Strontium-90]]
*[[Tritium]]
== Katso myös ==
*[[beetahiukkanen]]
*[[positroniemissio]]
*[[hiukkassäteily]]
*[[radioaktiivinen isotooppi]]
[[Luokka:Ydinfysiikka]]
| |||