Ero sivun ”Beetasäteily” versioiden välillä

536 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
{{Radioaktiiviset_prosessit}}
'''Beetasäteily''' on [[Radioaktiivinen hajoaminen|radioaktiivisen hajoamisen]] yksiseurauksena muotosyntyvää hiukkassäteilyä, jossa atomin ytimestä poistuu (eli emittoituu) beetahiukkanen. Beetahiukkaset ovat joko ([[elektroni|elektroneja]] tai [[positroni|positroneja]]). Elektronin poistuessa kyseessä on ''beeta miinus'' '''(β<sup>&minus;</sup>)''' -säteily., Positroninkun positronin poistuessa kyseessä onpuhutaan ''beeta plus'' '''(β<sup>+</sup>)''' -säteilysäteilystä ([[positroniemissio]]).
 
== Säteilyn synty ==
{{Pääartikkeli|[[Beetahajoaminen]]}}
[[Kuva:Betadecay.jpg|thumb|left|Beetasäteily]]
β<sup>&minus;</sup>-hajoamisessa [[heikko vuorovaikutus]]voima muuntaa [[neutroni]]n [[protoni]]ksi ja lähettää ytimestä elektronin ja anti-[[neutriino]]n:
: <math>\mathrm{n}\rightarrow\mathrm{p}+\mathrm{e}^-+\bar{\nu}_e</math>
 
 
:<math>\mathrm{~^{22}_{11}Na}\rightarrow\mathrm{~^{22}_{10}Ne}+\mathrm{e}^++{\nu}_e</math> (&beta;<sup>+</sup>- säteily)
 
Jokainen neutroni, joka ei ole sitoutunut atomiytimeen β-hajoaa noin 15 minuutin puoliintumisajalla.
 
== Säteilyn luonne ==
Beetasäteily on voimakkaasti [[ionisoiva säteily|ionisoivaa säteilyä]] kuten [[alfasäteily|alfasäteilyalfa-]] ja [[gammasäteily]]kin. Beetasäteily muuttaa suuntaansa ulkoisessa magneettikentässä., Tästäminkä perusteella pääteltiin, että tämätämäntyyppinen säteilyn osasäteily koostuu varatuista hiukkasista. Beetasäteily onläpäisee läpäisykyvyltäänväliainetta alfa-hieman jaalfasäteilyä paremmin, mutta huomattavasti gammasäteilyjengammasäteilyä väliltähuonommin.
 
Beetasäteily vaimenee väliaineessa kun elektronit, joista säteily koostuu, menettävät liike-energiaansa, pääasiassa sirotessaan aineenväliaineen elektroneista ja ytimistä. Pääosa hidastumisesta tapahtuu säteilyn vuorovaikutteessa aineen elektronien kanssa. Hidastuminen on vaihtelevaa, paljon sirontaa aiheuttavaa ja voi olla äärimmäisen voimakastakin johtuen säteilyn ja väliaineen elektronien samansuuruisesta massasta. Tämän vuoksi beetasäteilylle on tyypillistä, että hiukkasten rata on voimakkaasti kimpoileva ja vaimenemiseen vaikuttaa merkittävästi sattuma.
Beetasäteily on voimakkaasti [[ionisoiva säteily|ionisoivaa säteilyä]] kuten [[alfasäteily|alfasäteily-]] ja [[gammasäteily]]kin. Beetasäteily muuttaa suuntaansa magneettikentässä. Tästä pääteltiin, että tämä säteilyn osa koostuu varatuista hiukkasista. Beetasäteily on läpäisykyvyltään alfa- ja gammasäteilyjen väliltä.
 
Väliaineeseen osuva beetasäteily voi tuottaa [[röntgensäteily|röntgensäteilynä]] havaittavaa [[jarrutussäteily]]ä.
Beetasäteily vaimenee väliaineessa kun elektronit, joista säteily koostuu, menettävät liike-energiaansa pääasiassa sirotessaan aineen elektroneista ja ytimistä. Pääosa hidastumisesta tapahtuu säteilyn vuorovaikutteessa aineen elektronien kanssa. Hidastuminen on vaihtelevaa, paljon sirontaa aiheuttavaa ja voi olla äärimmäisen voimakastakin johtuen säteilyn ja väliaineen elektronien samansuuruisesta massasta. Tämän vuoksi beetasäteilylle on tyypillistä, että hiukkasten rata on voimakkaasti kimpoileva ja vaimenemiseen vaikuttaa merkittävästi sattuma.
 
== Historia ==
Kun ranskalainen fyysikko [[Henri Becquerel]] huomasi radioaktiivisuuden [[1896]], ei hän aavistanut että ilmiön aiheuttama säteily koostuu sekä energiasta että hiukkasista. Toinen tutkija, [[Ernest Rutherford]], aloitti pian tutkimukset säteilyn luonteen selvittämiseksi ja keksi ydinsäteilyn kolme päälajia: alfa- beeta- ja gammasäteilyn. 1900-luvulle mennessä oli selvinnyt, että beetasäteily koostui itse asiassa elektroneista.
 
== Tärkeitä lähteitä ==
*Katso myös: [[beetahiukkanen]], [[positroniemissio]], [[hiukkassäteily]], [[radioaktiivinen isotooppi]]
Tärkeitä beetasäteilyn lähteitä ovat:
*[[Kalium-40]]
*[[Strontium-90]]
*[[Tritium]]
 
== Katso myös ==
*[[beetahiukkanen]]
*[[positroniemissio]]
*[[hiukkassäteily]]
*[[radioaktiivinen isotooppi]]
 
[[Luokka:Ydinfysiikka]]
6 315

muokkausta