Ero sivun ”Merisiilit” versioiden välillä

Useimmat merisiililajit ovat kasvissyöjiä. Ne voivat syödä kaikkia levälajeja, myös kalkkipitoisia leviä kuten ''[[Halimeda]]''. Merisiilejä pidetään koralliriuttojen [[avainlaji|avainlajeina]]: jos merisiilit vähenevät, levät ottavat vallan ja koko biotooppi muuttuu.<ref name="RK">Shimek, R: [http://www.reefkeeping.com/issues/2003-11/rs/index.php Sea Urchins, A Testy Subject] Reefkeeping 2003</ref> Kylmemmissä vesissä nerunsastuneet levät saattavat myös aiheuttaa melkoista tuhoa myös [[rakkolevä]]metsille kannan ollessa runsaimmillaan.

Vaikka niitämerisiilejä suojaa piikikäs kuori, ne eivät ole turvassa eläimiltä, jotka ovat erikoistuneet niiden pyyntiin. Tällaisia ovat esim. [[merisaukko]] ja [[merikissa]]. 1800-luvun puolivälissä merisaukot vähenivät rajusti Amerikan länsirannikolta. Sen seurauksena merisiilitmerisiilien lisääntyivätmäärä kasvoi räjähdysmäisesti.<ref name="RK"/>

Eräät kalat, kuten [[säppikalat]], pystyvät keikauttamaan merisiilin kumoon ja iskevät sitten herkkään alapuoleen. Merisiilit pystyvät kuitenkin puolustamaan itseään työntämällä piikit pohjahiekkaan tai -mutaan, jolloin kala ei pääse käsiksi niiden herkkään vatsaan.

Merisiilien terävät piikit suojaavat hyvin eläintä petoja vastaan. Niiden piikit voivat olla jopa 30 cm pitkätpitkiä, ja ne tavallisesti ne pitävät pedot loitolla. Piikkien pisto aiheuttaa kipua, ja lisäksi piikistäjoidenkin lajien piikeistä vuotaa myrkkyä. Pahimmillaan piikkien pisto voi aiheuttaa verenmyrkytyksen. Kivun lisäksi myrkyn vaikutuksetvaikutuksia ovat mm. pahoinvointi, puutuminen ja hengitysvaikeus.