Ero sivun ”Vesimuodostuma” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kuvitus lisätty
p johdannon pieni tarkennus
Rivi 1:
[[Kuva:Lysefjorden fjord.jpg|thumb|250px|[[Norja]]lainen vuono.]]
'''Vesimuodostuma''' ({{K-en|body of water}}) on tavallisesti maanpinnan painanteeseen kerääntyneen veden muodostama, selvästi erottuva kokonaisuus. Vesimuodostumia ovat esimerkiksi [[meri]], [[laguuni]], [[järvi]], [[lampi]], [[joki]], ja [[puro]], jamutta myös [[pohjavesimuodostumapohjavesi|pohjavedet]] ovat vesimuodostumia. Nimitystä käyttää muun muassa [[Euroopan Unioni]]n vesipolitiikan [[direktiivi|puitedirektiivi]] (2000/60/EY).<ref>Aleksander Maastik et al.: ''EnDic2004, ympäristösanakirja,'' Finnish Environment Institute (SYKE) 2004, ISBN 952-11-1541-6, hakusana vesimuodostuma.</ref> Vesimuodostuman vesi voi siis olla varastoitunutta tai virtaavaa. Keinotekoisella vesimuodostumalla puitedirektiivi tarkoittaa ihmisen rakentamaa [[pintavesimuodostuma]]a.<ref>Direktiivi 2000/60/EY, 2 artikla.</ref>
 
Vesimuodostuma on paljon kattavampi nimitys kuin [[vesistö]]. Vuoden 1961 [[Suomen vesilaki|vesilain]] mukaan vesistö on avopintainen sisävesialue, jossa on luonnon muovaamia tai ihmisen tekemiä osia. Laissa on toisaalta pitkä luettelo niistä veteen liittyvistä kohteista, joita ei pidetä vesistönä tai sen osana. Sellaisia ovat [[oja]], noro (pieni puro tai kostea notko), [[lähde]], vesisäiliö, tekolammikko, [[kaivo]] tai muu [[vedenottamo]]. Vesistön osana ei myöskään pidetä vesiuomaa, jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä [[tulva]]nkaan aikana ole riittävästi vettä [[veneily]]ä tai [[uitto]]a varten. Tällaisessa vesiuomassa eivät kalatkaan juuri pysty liikkumaan.<ref name="Vesilaki">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610264 Vesilaki, 264/1961, 1–2 §.]</ref> Vesilaissa vesistönä ei siten pidetä [[meri|merta]] tai pohjavesimuodostumaa.