Ero sivun ”Maaperän pilaantuminen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Kunnostaminen: uutta tekstiä ja muotoilua
p jäsentelyä + kirjaviite
Rivi 177:
 
Vaikka pelkkä tietyn aineen tai kemikaalin läsnäolo maaperässä voi herättää huolta, ei tästä tavallisesti huolestuta ellei kemikaalin tiedetä olevan myös myrkyllinen (esim. syöpää aiheuttava tai tetarogeeninen). Sillä ei pitäisi olla merkitystä, ovatko nämä haitta-aineet synteettisiä vai luonnostaan maaperässä esiintyviä. Synteettisiä kemikaaleja voidaan pitää ei-toivottuina luonnollisessa ympäristössä, mutta monet monet luonnossa esiintyvät kemikaalit ovat synteettisiä kemikaaleja haitallisempia. Tämän lisäksi synteettiset kemikaalit valmistetaan usein luonnollisista aineista ja ne voivat hajota luonnossa hajoaviin muotoihin.<ref name="bocs_soilenvironment"/>
 
===Kunnostuksen tavoitteet===
Öljyvahingon sattuessa tai maanalaisen polttoainesäiliön vuotaessa maaperän pilaantuminen on ilmeistä eikä puhdistustarvetta yleensä kyseenalaisteta. Kiivasta väittelyä herättää kuitenkin tarvittavien kunnostustöiden laajuus. Kysymys maaperän puhtaudesta muuttuu monimutkaisemmaksi, kun maaperään lisätään kemikaalia kuten ravinteita tai torjunta-aineita hyötytarkoituksessa. Tällaisia kemikaaleja pidetään haitta-aineina silloin, kun ne eivät käyttäydy halutulla tavalla ja esiintyvät paikoissa, jossa niiden ei haluta esiintyvän. Nykyään maanviljelyksessä panostetaankin paljon lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön optimointiin.<ref name="bocs_soilenvironment"/>
 
[[Kuva:Maaperän_pilaantuminen.svg|thumb|300px|Malli maaperän pilaantumisesta ja kunnostamisen etenemisestä.]]
===Kunnostuksen tavoitteet ja riskinarviointi===
===Hyötyjen ja riskien arviointi===
ÖljyvahingonYleensä sattuessa tai maanalaisen polttoainesäiliön vuotaessapilaantuneen maaperän pilaantuminenvaatimien onkunnostustöiden ilmeistälaajuus eikäherättää puhdistustarvetta yleensä kyseenalaisteta. Kiivastakiivasta väittelyä herättää kuitenkin tarvittavien kunnostustöiden laajuus. Kysymys maaperän puhtaudesta muuttuu monimutkaisemmaksi, kun maaperään lisätään kemikaalia kuten ravinteita tai torjunta-aineita hyötytarkoituksessa. Tällaisia kemikaaleja pidetään haitta-aineina silloin, kun ne eivät käyttäydy halutulla tavalla ja esiintyvät paikoissa, jossa niiden ei haluta esiintyvän. Nykyään maanviljelyksessä panostetaankin paljon lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön optimointiin.<ref name="bocs_soilenvironment"/>
 
Pilaantuneen maan kunnostustarvetta ja kunnostuksen laajuutta arvioidaan hyötyjen ja riskien avulla. Riskinarviointi perustuu kahteen kriteeriryhmään: myrkyllisyyteen ja altistumiseen. Altistumisen arviointi on tärkeää: Jos kemikaalia esiintyy maaperässä rajatusti eikä sen leviäminen ole todennäköistä, altistumisriski (ja siten myrkytysoireiden riski) on pieni.<ref name="bocs_soilenvironment"/>
 
Rivi 202 ⟶ 201:
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Sarkkila et al. | Nimeke = Pilaantuneen maan kunnostaminen ja laadunvarmistus | Vuosi = 2004 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen ympäristökeskus | Tunniste = | www = http://www.environment.fi/download.asp?contentid=13915&lan=fi | www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 5.11.2010 | Kieli = }}
 
== Viitteet ==