Ero sivun ”Maaperän pilaantuminen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Kunnostaminen: uutta tekstiä ja muotoilua
Rivi 163:
== Kunnostaminen ==
[[Kuva:Maaperän kunnostusmenetelmat.svg|thumb|Pilaantuneen maaperän kunnostusmenetelmät.]]
Pilaantuneiden alueiden kunnostamistavat voidaan luokitella kolmeen luokkaan: fysikaalinen, kemiallinen ja [[biopuhdistus|biologinen kunnostaminen]] (bioremediaatio). JälkimmäistäPilaantuneen kutsutaanmaan kunnostusmenetelmät jaetaan myös [[bioremediaatio]]ksikunnostuspaikan suhteen kolmeen menetelmään: kunnostus voidaan tehdä paikallaan (''in situ''), jasamalla siinäalueella käytetään(''on eläviäsite'') organismejatai alueen ulkopuolella (''off site'')<ref>Sarkkila et al. maaperän2004: puhdistukseen14</ref>. Paras kunnostustapa riippuu haitta-aineiden ominaisuuksista (kuten luonteesta ja pitoisuudesta), maaperän hydrogeologisista ominaisuuksista sekä pilaantuman laajuudesta. <ref name="bocs_preface">{{Kirjaviite | Tekijä = Toim. Adriano et al | Nimeke =Bioremediation of Contaminated Soils | Vuosi = 1999 | Luku = Preface | Sivu = xv | Selite = | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Pilaantunut maa-aines voidaan esimerkiksi eristää: Tällöin haitalliset aineet eristetään ympäristöstään pysyvästi. Eristämistä voidaan kutsua myös loppusijoittamiseksi.<ref>Suomen ympäristökeskus 2004: 64</ref> Haitta-aineet voidaan myös stabiloida ja kiinteyttää: stabiloinnissa haitta-aine sidotaan kemiallisesti ja kiinteytyksessä ne suljetaan stabiiliin massaan kuten sementtiin<ref>Sarkkila et al. 2004: 77</ref>.
 
Pilaantuneen maaperän terminen käsittely polttamalla aiheuttaa sen, että maa-aines ei käytännössä enää toimi luonnollisena kasvuympäristönä vaan muuttuu hyödyttömäksi jätteeksi. Tällaiset käsittelymenetelmät ovat myös kalliita niiden vaatiman suuren energiamäärän vuoksi.<ref name="bocs_soilenvironment"/>
 
Biologisesti hajoavia haitta-aineita (esim. öljy-yhdisteet) voidaan hajottaa biologisesti lisäämällä maaperään happea, joka lisää maaperän [[aerobinen|aerobisten]] [[mikrobi]]en aktiivisuutta (ns. [[biotuuletus]], {{k-en|bioventing}}). Lisäksi on olemassa muita keinoja,menetelmiä kuten [[betonointihuokoskaasukäsittely]], [[elektrodialyysi]]jossa jamaaperän [[huokosilmapumppaus]]orgaanisia yhdisteitä sisältävää huokoskaasua pumpataan käsiteltäväksi.<ref>Sarkkila et al. 2004: 104-106</ref>
Haitta-aineet voidaan myös stabiloida ja kiinteyttää: stabiloinnissa haitta-aine sidotaan kemiallisesti ja kiinteytyksessä ne suljetaan stabiiliin massaan kuten sementtiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=13915&lan=fi | Nimeke = Pilaantuneen maan kunnostaminen ja laadunvarmistus | Tekijä = Suomen ympäristökeskus | Tiedostomuoto = pdf | Selite = s. 77 | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.10.2010 | Kieli = }}</ref>
 
=== Maaperän laatu ===
Rivi 182 ⟶ 184:
===Hyötyjen ja riskien arviointi===
Pilaantuneen maan kunnostustarvetta ja kunnostuksen laajuutta arvioidaan hyötyjen ja riskien avulla. Riskinarviointi perustuu kahteen kriteeriryhmään: myrkyllisyyteen ja altistumiseen. Altistumisen arviointi on tärkeää: Jos kemikaalia esiintyy maaperässä rajatusti eikä sen leviäminen ole todennäköistä, altistumisriski (ja siten myrkytysoireiden riski) on pieni.<ref name="bocs_soilenvironment"/>
 
===Kunnostustapoja===
Biologisesti hajoavia haitta-aineita (esim. öljy-yhdisteet) voidaan hajottaa biologisesti lisäämällä maaperään happea, joka lisää maaperän [[aerobinen|aerobisten]] [[mikrobi]]en aktiivisuutta (ns. [[biotuuletus]]). Lisäksi on olemassa muita keinoja, kuten [[betonointi]], [[elektrodialyysi]] ja [[huokosilmapumppaus]].
 
==Pilaantumisen syyt ja kunnostusprosessi Suomessa==