Ero sivun ”Pellavaöljy” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Luokka ”Öljyt” poistettu; Pikalisätty luokka Kasviöljyt (HotCat-työkalulla)
tarkennuksia
Rivi 4:
==Pellavaöljy ravintona==
 
Pellavaöljy sisältää terveellisiä monityydyttymättömiä [[omega-3]]-, ja [[linolihappo|linoliomega-6]] -rasvahappoja ([[alfalinoleenihappo]] ja [[linoleenihappo|linoleenirasvahappojalinolihappo]],) mutta ei kestä kuumennusta, joten sitä suositellaan käytettäväksi esimerkiksi [[salaattikastike|salaatinkastikkeissa]].
 
==Pellavaöljy maalauksessa ja pintakäsittelyaineena==
Rivi 10:
Pellavaöljy on kuivuva [[Kasviöljy|öljy]], ja sitä käytetään [[öljyväri]]en sideaineena ja maalausnesteenä sekä [[puu]]n pintakäsittelyssä [[maali]]n sideaineena (ns. pellavaöljymaali). Perinteisesti pellavaöljymaaleissa on käytetty ''raakaa pellavaöljyä'' tai ''[[vernissa]]a'' eli keitettyä pellavaöljyä. Vernissa voidaan myös [[polymeeri|polymerisoida]], jolloin puhutaan ''modifioidusta vernissasta'' tai ''stand-öljystä''. Nykyisten teollisten pellavaöljymaalien sideaine on kokonaan modifioitua vernissaa, perinnemaaleihin sitä lisättiin ainoastaan kymmenesosa. Polymerisoinnissa öljymolekyylit liittyvät yhteen pitkiksi ketjuiksi, mikä vaikuttaa maalin ominaisuuksiin: maali ei kuivuessaan rypisty ja kestää paremmin säätä, mutta pinta on hankalampi uusintamaalata.
 
Vernissa koostuu pääasiassa triglyserideistä. Kuumentaminen saa öljyn [[hapettuminen|hapettumaan]] helpommin, sillä kuumennettaessa syntyy konjugoituneita kaksoissidoksia eli [[Linolihappo|linoli-]] ja [[Linoleenihappoalfalinoleenihappo|linoleenihapotalfalinoleenihapot]] isomeroituvat. Maali kuivuu kun ilman [[happi|hapen]] vaikutuksesta vernissan rasvahappojen kolmoissidokset hapettuvat muodostaen kolmiulotteisen matriisin, jossa [[glyseroli]]molekyylit toimivat matriisin "solmuina" ja rasvahappo-osat matriisin "siteinä". Reaktio on melko hidas, ja usein [[katalyytti]]nä, ''kuivikkeena'', käytetään [[kobolttioktoaatti]]a.
 
Pellavaöljyvernissa on itsesyttyvää, joten käytetyt rätit, rievut jne tulee asettaa kuivumaan avattuina palamattomalle alustalle. Työvälineitä ei saa pestä mineraalitärpätillä, sillä mineraalitärpätin hiilivedyt muodostavat pellavaöljyn kanssa vaarallisen reaktioseoksen. Pellavaöljyn [[leimahduspiste]] voi olla joissakin oloissa niinkin alhainen kuin +42<sup>o</sup> C<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Softcare | Nimeke = Käyttöturvallisuustiedote| Osoite = http://www.softcare.fi/new_version/PDF/KTT_Softcare_teak_22.8.06.pdf| Ajankohta = | Julkaisija = | Luettu = 3.5.2007}}</ref>. Sinänsä fysikaalisesti se on yli 300 astetta.