Wikipedia

Ero sivun ”Aapinen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p tarkistettavaksi, opettaja lehti puuttuu
Tanár (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
25 952 muokkausta
{{Tekijänoikeus_201009|diff=a}} ok, tekstiä lyhennetty ja kirjoitettu uudestaan
Rivi 1:
{{Tekijänoikeus_201009|diff=a}}
'''Aapinen''' on kirja, jonka tarkoituksena on opettaa [[Lukeminen|lukemista]] ja jossa käydään tavallisesti eri [[kirjain|kirjaimet]] läpi [[aakkosjärjestys|aakkosjärjestyksessä]].
 
==Suomalaisen aapisen historia==
==Historia==
Ensimmäinen tunnettu [[Suomen kieli|suomenkielinen]] kirja oli aapinen, [[Mikael Agricola]]n kirjoittama aapinen, eli ''[[Abckiria]]n'' vuodelta 1543. SeSitä ei tosin ollut tarkoitettu niinkään lapsille, kuinvaan lähinnä lukutaitoa opettaville papeille. 500''Abckirian'' kappaleenaapisosa painoksenakäsittää levinneenneljä varhaisaapisensivua ja [[katekismus]]osa 12 sivua. Enemmän lapsille sanomasuunnattu oli uskonnollinen:''[[Yxi paras lasten tawara]]'', vuoden [[1666]] katekismuksen aapisosa, käsittijonka neljäoli sivuakirjoittanut piispa [[Juhana Gezelius vanhempi|Juhana Gezelius vanhemman]] ja katekismusosajoka julkaistiin erillisenä 12-sivuisena sivuapainoksena. VirkaansaGezeliuksen julkaisutavoite toimittioli ylisaada sadankansa vuodenomaksumaan sisälukutaito. Pälkäneläinen [[Daniel Medelplan]] kaiversi Gezeliuksen [[Pälkäneen puuaapinen|aapisen puulaatoille]], jotta sitä voitiin painaa käsin. Sota-aikoina kirjapainot eivät toimineet ja aapisista oli pulaa. Esimerkiksi ennen isovihaa 1700-luvun alussa arvioitiin vain joka kolmannen suomalaisen osaavan auttavasti ajanlukea.<ref name="Opettaja">{{Lehtiviite | Tekijä= | Otsikko= Aakkosista avaruuteen| Julkaisu=Opettaja | Vuosi=2007 | Numero=43 | Sivut=47}}</ref>
 
Lukemaan opetteleva lapsi sai jo näkyvämmän sijan piispa [[Juhana Gezelius vanhempi|Juhana Gezelius vanhemman]] vuoden [[1666]] katekismuksessa, jonka aapisosa ''[[Yxi paras lasten tawara]]'' julkaistiin erillisenä 12-sivuisena painoksena. Gezeliuksen tavoite oli saada kansa omaksumaan sisälukutaito. Hänen tavausmenetelmänsä osoittautuikin varsin tehokkaaksi ja oli käytössä vuosisatoja. "Tawaraa" painettiin runsaan 200 vuoden ajan.<ref name="Opettaja" />
 
[[Kuva:Pälkäne.vaakuna.1965.svg|120px|thumb|Aapiskukko [[Pälkäne]]en kunnan vanhassa vaakunassa]]
Yksi aapisen historian neuvokkaista keksijöistä oli pälkäneläinen [[Daniel Medelplan]], joka kaiversi Gezeliuksen [[Pälkäneen puuaapinen|aapisen puulaatoile]], jotta sitä voitiin painaa käsin. Ankarina aikoina kirjapainot eivät toimineet ja aapisista oli pulaa. Esimerkiksi ennen isovihaa 1700-luvun alussa arvioitiin vain joka kolmannen suomalaisen osaavan auttavasti lukea.<ref name="Opettaja" />
 
[[Jaakko Juteini]]n ''Lasten kirjaa'' (1816) pidetään ensimmäisenä maallista tietoa sisältävänä aapisena. Ei-uskonnollisen aineiston määrä aapisissa alkoi nousta.<ref name="Opettaja" />
 
[[Jaakko Juteini]]n ''Lasten kirjassa'' (1816) oli myös ei-uskonnollista aineistoa, jonka määrä aapisissa alkoi nousta.
[[Henrik Gabriel Porthan]] (1739 – 1804) oli sitä mieltä, että ensimmäisen kirjan tulisi herättää lapsen uteliaisuus ja mielenkiinto. Lapsen kyvyt ja tarpeet alettiinkin ottaa huomioon myös heille tarkoitetuissa teoksissa.<ref name="Opettaja" />
 
Suomenkielisen aapisen kuva-aiheena ja symbolina on perinteisesti esiintynyt '''aapiskukko'''. Maailman vanhin säilynyt aapiskukko on painettu puolalaisen aapisen kanteen 1500-luvulla. <ref>[http://www.pellervo.fi/pellervo/kp3_02/abc.htm Pellervo, 21.3.2002]</ref> Aapiskukko esiintyy myös [[Pälkäne]]en kunnan vanhassa vaakunassa.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Aapinen”