Ero sivun ”Hilmanpäivät” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p l
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 25:
}}
 
'''Hilman päivät''' (''Hilmadagen'') on [[Matti Kassila]]n ohjaama [[Agapetus|Agapetuksen]] romaaniin pohjautuva suomalainen mustavalkoinen [[komedia]]elokuva vuodelta [[1954]]. Romaani ''Hilman päivät'' ilmestyi [[1937]], ja myös filmatisointi ajoitettiin [[1930-luku|1930-luvulle]]. Kirkonkylään saapuu uusi tuomari, joka melkein saman tien joutuu [[Vapaaehtoinen palokunta|vapaapalokunnan]] mukaan sammutustöihin. Sammuttaminen ei ota sujuakseen, sillä palokunnan päällikkö on uskonut ruiskuhuoneen avaimen kylähullun haltuun. Toisaalla seurataan postineidin ja vanhan tuomarin öistä kohtaamista. ''Hilman päivät'' sai ensi-iltansa [[Oulu]]ssa, [[Tampere]]ella ja [[Turku|Turussa]] kaksi viikkoa aiemmin kuin [[Helsinki|Helsingissä]].
 
Romaani ''Hilman päivät'' ilmestyi [[1937]], ja myös elokuvan tapahtumat ajoitettiin [[1930-luku|1930-luvulle]]. Kirkonkylään saapuu uusi tuomari, joka joutuu melkein saman tien [[Vapaaehtoinen palokunta|vapaapalokunnan]] mukaan sammutustöihin. Sammuttaminen ei ota sujuakseen, sillä palokunnan päällikkö on uskonut ruiskuhuoneen avaimen kylähullun haltuun. Toisaalla seurataan postineidin ja vanhan tuomarin öistä kohtaamista. ''Hilman päivät'' sai ensi-iltansa [[Oulu]]ssa, [[Tampere]]ella ja [[Turku|Turussa]] kaksi viikkoa aiemmin kuin [[Helsinki|Helsingissä]].
Kassilalle myönnettiin ohjauksesta [[Jussi-palkinto]] ja Aarre Koivistolle lavastuksesta.
 
Kassilalle myönnettiin ohjauksesta [[Jussi-palkinto]] ja Aarre Koivistolle lavastuksesta. Näyttelijä [[Kaija PaasillePaasi]]lle Hilman osa jäi ainoaksi elokuvatyöksi.
 
TelevisioruuduissaTelevisiossa elokuva esitettiin ensi kerran [[25. joulukuuta]] [[1964]]. ''Hilman päivät'' on julkaistu myös [[DVD]]:nä.
 
==Tuotanto ==
 
''Hilman päivät'' on Suomen Filmiteollisuuden 20-vuotisjuhlaohjelmistoa. Se kuvattiin kevättalvella ja keväällä 1954. Tarpeeksi aidontuntuinen 1930-luvun kirkonkyläympäristö löytyi [[Kirkonkylä (Nurmijärvi)|Nurmijärven kirkonkylästä]]. Kassila käytti ''Hilman päivissä'' tehokeinona kuvapysäytystä, sama keino toistuu hänen useissa myöhemmissä töissään.
 
==Näyttelijät==
 
{{Näyttelijä-rooli
|[[Matti Ranin]]|Heikki, nuori tuomari
Rivi 53 ⟶ 51:
 
==Juoni==
[[On 21. marraskuuta|Marraskuun 21. päivä]] ja kylään saapuu kaupungista uusi tuomari Heikki, joka pääsee heti kosketuksiin kyläläisten kovan ytimen kanssa, joihin kuuluu muun muassa kaupanhoitaja ja palopäällikkö Kalervo. Hän saa kutsun kaupanhoitajan vaimon Hilman nimipäiville. Juhlissa tavataan pitäjän silmäätekeviä. Heikki poistuu kemuista apteekkineidin ja postineidin kanssa. Pitäjän kunnanlääkäri sattuu paikalle, ja ottaa apteekkineidin saattaakseen. Neiti harmistuu, kun joutuu jättämään Heikin kahden postineidin seuraan. Heikki ja postineiti lirkuttelevat, pussailevat ja päätyvät tuomarin taloon. Vanha tuomari Yrjö on matkoilla, taloudenhoitaja Eeva sen sijaan ei. Yön pimeydestä syöksyy Kalervo paikalle: Vekkula palaa! Heikki lähtee sammutustyöhön ja kiireessä postineiti piiloutuu taloon, jotta tiukkapipoinen Eeva ei huomaisi häntä. Pieni Rippe-[[koira]] sen sijaan vainuaa neidin, nappaa hänen toisen kenkänsä, ja vie sen Eevalle, joka kummastelee kengän alkuperää.
 
{{juonipaljastus}}
 
[[21. marraskuuta|Marraskuun 21. päivä]] ja kylään saapuu kaupungista uusi tuomari Heikki, joka pääsee heti kosketuksiin kyläläisten kovan ytimen kanssa, joihin kuuluu muun muassa kaupanhoitaja ja palopäällikkö Kalervo. Hän saa kutsun kaupanhoitajan vaimon Hilman nimipäiville. Juhlissa tavataan pitäjän silmäätekeviä. Heikki poistuu kemuista apteekkineidin ja postineidin kanssa. Pitäjän kunnanlääkäri sattuu paikalle, ja ottaa apteekkineidin saattaakseen. Neiti harmistuu, kun joutuu jättämään Heikin kahden postineidin seuraan. Heikki ja postineiti lirkuttelevat, pussailevat ja päätyvät tuomarin taloon. Vanha tuomari Yrjö on matkoilla, taloudenhoitaja Eeva sen sijaan ei. Yön pimeydestä syöksyy Kalervo paikalle: Vekkula palaa! Heikki lähtee sammutustyöhön ja kiireessä postineiti piiloutuu taloon, jotta tiukkapipoinen Eeva ei huomaisi häntä. Pieni Rippe-[[koira]] sen sijaan vainuaa neidin, nappaa hänen toisen kenkänsä, ja vie sen Eevalle, joka kummastelee kengän alkuperää.
 
Heikki ja Kalervo ajavat pirssikuski Alpertin matkassa Vekkulaan, jossa on paikalla vain vanha paapa, mutta ei tietoakaan tulipalosta. Pitkän jankkaamisen jälkeen käy ilmi, että palo on Heikkilän talossa. Kolmikko rynnistää Heikkilään, joka roihuaa ilmiliekeissä, mutta paloletkusta ei ole tietoakaan. Ruiskuhuoneen [[avain]] on annettu kylähullu Eveliinan vastuulle! Epätoivoinen Kalervo lähtee hakemaan avainta ja eksyy pimeään metsään. Palopaikalla Heikki tapaa jälleen apteekkineidin. Apteekki on Heikkilän naapurissa ja se joudutaan tyhjentämään liekkien uhatessa.
Rivi 63 ⟶ 58:
 
Aamun sarastaessa Heikkilä on raunioina. Kalervo löytyy Vekkulasta, josta Heikki ja Alpertti hänet noutavat. Heikki palaa tuomarin taloon. Kengätön postineiti onnistuu livahtamaan talosta työpaikalleen Yrjön [[kalossi|kalosseissa]]. Hän kutsuu Yrjöä noutamaan kalossit ja samalla kutsuu tämän kahville. Yrjö suostuu ilomielin. Pian postineiti ja vanha tuomari katoavat kylästä. Kaupanhoitaja sen sijaan masentuu ja haluaa erota palopäällikön virasta. Hän kuitenkin piristyy pikavauhtia, kun kuulee kunnan hankkineen moottoriruiskun. Yrjö ja postineiti palaavat kylään, he ovat avioituneet Helsingissä. Heikki ja apteekkineiti ovat myös kihlautuneet ja saattavat tuoreen avioparin häämatkalle.
 
{{juonipaljastus loppu}}
 
==Arviointeja==
Helsinkiläinen [[Uusi Suomi|Uuden Suomen]] kriitikko arvioi ''Hilman päivät'' Kassilan "siihen asti ehjimmäksi työksi". Lisäksi lehti arvosti elokuvan "kotoista suomalaista sävyä". [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] kriitikko puolestaan kirjoitti: "Kassila on tehnyt tavallista enemmän työtä ihmiskuvauksensa hyväksi." Palon ja Laineen näyttelijäntyötä kehuttiin kautta linjan. Agapetus itse oli tyytyväinen Kassilan filmatisointiin.{{Lähde|30. lokakuuta 2010}}
 
Helsinkiläinen [[Uusi Suomi]] arvioi ''Hilman päivät'' Kassilan "siihen asti ehjimmäksi työksi". Lisäksi lehti arvosti elokuvan "kotoista suomalaista sävyä". [[Helsingin Sanomat]] puolestaan kirjoitti: "Kassila on tehnyt tavallista enemmän työtä ihmiskuvauksensa hyväksi." Palon ja Laineen näyttelijäntyötä kehuttiin kautta linjan. Agapetus itse oli tyytyväinen Kassilan filmatisointiin.
 
Ilta-Sanomien Timo Malmi arvioi 2009 Edvin Laineen olevan tässä lämpimässä Agapetus-filmatisoinnissa elämänsä roolissa VPK:n johtajana.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Timo Malmi| Otsikko=Elokuvat | Julkaisu= Ilta-Sanomat| Vuosi=2009 | Numero=17.11. | Sivut=38}}</ref>
 
==Lähteet==
 
* Suomen kansallisfilmografia 5, ISBN 951-861-206-4, kirjastoluokka 77.4
* Elonet ''Hilman päivät''