Ero sivun ”Suomen ja Viron valtioliitto” versioiden välillä

Ajatus Suomen ja Viron välisestä valtioliitosta heräsi Virossa kansallisen heräämisen myötä. Aihetta käsiteltiin esimerkiksi [[Lydia Koidula]]n runossa ''Suomen silta'' vuodelta 1881.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/H%C3%A4vi%C3%A4v%C3%A4st%C3%A4+Viron+satasesta+voi+lukea+Suomea+kosiskelevan+viestin/1135258517221 | Nimeke = Häviävästä Viron satasesta voi lukea Suomea kosiskelevan viestin | Tekijä = Kaja Kunnas | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.10.2010 | Kieli = }}</ref> Virolainen kirjailija [[Friedebert Tuglas]] elätteli ideaa Suomen ja Viron unionista, mutta hänen mukaansa maiden täydellinen yhteenliittyminen olisi mahdotonta. Parempana ideana hän piti [[Itävalta-Unkari]]n tai [[Ruotsi-Norja]]n kaltaista valtioiden yhteenliittymää. Vuonna 1918 Viron väliaikaisen hallituksen pääministerinä toiminut Konstantin Päts ja ulkoministeri [[Jaan Poska]] laativat muistion "''Mahdollisen suomalais-virolaisen valtioliiton (liittovaltion) perusteet''", jossa he esittivät valtioliittoa, jossa molemmat osavaltiot olisivat säilyttäneet autonomian ja omat parlamenttinsa. SitävastoinSitä vastoin liittovaltiolla olisi ollut yhteinen presidentti, ulkoministeri, sotaministeri ja armeija. Päts ajoi edelleen ajatusta valtioliitosta [[Viron vapaussota|Viron vapaussodan]] aikana, jolloin hän toivoi Suomen lehdille antamassan haastattelussa Suomen ja Viron yhteisen tasavallan perustamista, jonka presidentti asuisi Helsingissä. Tällöin Virossa uskottiin vielä laajasti, että Viro olisi yksin liian heikko ja valtioliitto Suomen kanssa oli välttämättömyys.<ref name="Zetterberg 2007, s. 541" />