Ero sivun ”Ydinainevalvonta” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Ydinainevalvonnan toteutus: täsmennys |
|||
Rivi 6:
[[Tiedosto:Uraanirikastuskaavio.png|thumb|230px|Luonnonuraanista tai ydinpolttoaineesta on rikastusasteessa noin 90 prosenttiyksikön matka ydinräjähteisiin.]]
Ydinainevalvonnan tarpeellisuus juontuu fissiilien aineiden fysikaalisista ominaisuuksista. Luonnossa esiintyy merkityksellisiä määriä yhtä fissiiliä ainetta, uraanin isotooppia U-235. [[Ketjureaktio]]ssa fissiilit aineet luovuttavat suhteessa painoonsa suunnattomia määriä energiaa niin, että kolme kiloa U-235:a riittää joko tuottamaan sähköt keskisuurelle kaupungille päiväksi tai aiheuttamaan räjähdyksen, joka vastaa 50 000 tonnia [[TNT]]:tä. Fissiilien aineiden teknisestä käyttötavasta ja niiden koostumuksesta, etenkin rikastuasteesta, riippuu mitkä käyttötarkoitukset ovat mahdollisia. Kansainvälisissä sopimuksissa fissiilien aineiden rauhanomaiset käyttötarkoitukset ja asekäytöstä luopuminen nähdään hyväksyttävinä tavoitteina<ref name="laki">Suomen lakikokoelma: ''[http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1970/19700011/19700011_2 Sopimus ydinaseiden leviämisen estämisestä]'', 1970.</ref>. Jotta nämä kahtalaiset tavoitteet voivat valvotusti toteutua, täytyy olla teknisesti mahdollista erottaa nämä kaksi käyttötarkoitusta valvontatarkoituksessa. Seuraavassa käsitellään ydinainevalvonnan fysikaalista taustaa.<ref name="Pedia">
Luonnonuraani on kallioperässä hyvin laajalle levinnyt, suhteellisen yleinen metalli. Sitä esiintyy merkityksellisinä pitoisuuksina joka puolella maailmaa. [[uraanin esiintyminen|Uraania esiintyy]] siis luonnossa riittäviä määriä, jotta sen fysikaalinen saatavuus ei yksin voi olla esteenä halkeamiskelpoisten materiaalien hankinnalle missään maailman maassa.
Rivi 24:
=== Kansainvälinen atomienergiajärjestö ===
{{pääartikkeli|[[Kansainvälinen atomienergiajärjestö
[[Tiedosto:Flag of IAEA.svg|230px|thumb|IAEA:n lippu kuvaa atomia rauhaa symboloivien oliivinlehvien ympäröimänä.]]
Rivi 57:
Näin ollen ydinsulkusopimuksen tullessa voimaan 1970 IAEA:lla oli jo toimiva valvontaohjelma käynnissä, mikä lisäsi huomattavasti luottamusta sopimuksen pitävyyteen. Safeguards-valvonnalla onkin ollut huomattava merkitys ydinsulkusopimuksen poikkeuksellisen pitävyyden takaajana. Ydinsulkusopimuksen voimaan astumisen jälkeen Safeguards-ohjelmaa laajennettiin ja IAEA:n valtuuksia kasvatettiin INFCIRC/153 -ohjelmassa. Valvonnan sovittiin, että IAEA:n tarkastajat saavat tarkastuskäynneillään varmentaa ydinaineiden määrän ja laadun itsenäisesti, paikallisista viranomaisista riippumatta, valitsemillaan menetelmillä. Käytännössä Safeguards-valvontaa toteutetaan niin, että maat, joilla ei ole ydinaseita, tarkastetaan niin usein, ettei niiden ole teknisesti mahdollista valmistaa ydinasetta valvontakäyntien välillä niiden hallussa olevista ydinaineista tai niiden lähtöaineista. Nykyisin tarkastuskäyntien välillä tapahtuu myös kaukovalvontaa sinetöidyillä valvontalaitteilla kuten kameroilla.
Safeguards-valvonta kattaa ydinaineiden määrät eri maissa, mutta
==Lähteet==
Rivi 64:
[[Luokka:Ydinvoima]]
[[Luokka:Asevalvonta]]
[[en:IAEA safeguards]]
|