Versio 23. lokakuuta 2010 kello 14.39 muokkaa Vnnen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 32 628 muokkausta kaupunkimalline ← Vanhempi muutos		Versio 26. lokakuuta 2010 kello 16.56 muokkaa kumoa GEbot (keskustelu \| muokkaukset) 13 002 muokkausta p typot, kosmeettisia muutoksia, typos fixed: myöskin → myös, eaa → eaa. (5) using AWB Uudempi muutos →
Rivi 84: ==Maantiede== === Ilmasto === Aleksandrian ilmasto on kuiva [[Välimeren ilmasto]], jota leimaavat lauhkeat vaihdellen hyvin sateisetkin talvet sekä erittäin kuivat kesät. Tammi- ja helmikuu ovat viileimmät kuukaudet, lämpötilojen vaihdellen noin 12°C ja 18°C välillä. Aleksandriassa koetaan välillä rajujakin sateita ja myrskyjä viileiden kuukausien aikana. Heinä- ja elokuu ovat kuumimmat ja kuivimmat kuukaudet, keskilämpötilan pysytellessä 31°C tuntumassa. Syksy ja kevät ovat miellyttävintä aikaa vierailla Aleksandriassa lämpötilan ollessa noin 22°C tienoilla. Rivi 134 ⟶ 133: * Roomalainen aika, v:sta 80 arabien saapumiseen (vihreä) * Arabikaupunki v:sta 641 Napoleonin saapumiseen (keltainen) * Moderni kaupunki v:sta 1798 (punainen) \|} Aleksanteri Suuri perusti Aleksandrian vuonna 332 eaa. Aleksanteri Suuren pääarkkitehti hankkeelle oli kreikkalainen [[Dinorkates]]. Aleksandrian oli tarkoitus toimia Naucratiksen seuraajana Egyptin hellenistisenä keskuksena sekä toimia linkkinä Kreikan ja hedelmällisen Niilin laakson välillä. Joitakin kuukausi Aleksandrian perustamisen jälkeen Aleksanteri Suuri lähti Egyptistä, eikä koskaan palannut kaupunkiinsa. Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen hänen ruumis sijoitettiin aluksi kultaiseen sarkofagiin, joka oli tarkoitus viedä [[Makedonia]]an. Lopulta [[Ptolemaios I\|Ptolemaioksen]] vaikutuksesta se päätyi kuitenkin Aleksandriaan. Tarinan mukaan Egyptissä Aleksanterin ruumista kävi satoja vuosia myöhemmin katsomassa muun muassa Rooman ensimmäinen keisari [[Augustus]]. Sadassa vuodessa Aleksandriasta tuli maailman suurin kaupunki, ja joitakin satoja vuosia eteenpäin se oli toiseksi suurin heti [[Rooma]]n jälkeen. Rivi 142 ⟶ 141: Aleksandria ei ollut ainoastaan hellenistisen maailman mahtavimpia kaupunkeja, mutta myös koti aikansa suurimalle juutalaisyhteisölle. Suuren sataman vieressä sijaitsi ''Rakotis''-niminen juutalainen kaupunginosa. Aleksandrialaista syntyperää on myös Vanhan Testamentin kreikkalainen käännös nimeltään ''[[Septuaginta]]''. Aleksandria oli ensimmäisinä vuosisatoina jaa. koptilaisen kirkon suurin keskus. [[Ptolemaioksen hallitsijasuku]] piti kaupungin hallinnassa sekä kehitti [[Aleksandrian kirjasto]]n hellenistisen maailman johtavaksi tiedon keskukseksi. Kirjastossa ja sen ulkopuolella olevassa Serapeionin temppelissä säilytettiin valtavat noin 400 000–700 000 kirjakääröä, jotka oli kerätty kaikkialta tunnetusta maailmasta ja käsitti siis suunnattoman määrän tietoa antiikin ajasta. Palo vuonna 47 eaa. tuhosi kuitenkin kirjaston ja temppeli hävitettiin v. 391 jaa. Ptolemaioksen hallinnan alla ylläpidettiin jakoa kaupungin eri ryhmien, kreikkalaisten, juutalaisten sekä egyptiläisten välillä. Tästä jaosta johtui huomattava osa myöhemmästä poliittisesta turbulenssista, joka alkoi [[Ptolemaios IV]] Filopatorin (hallitsi 221 eaa. – 204 eaa.) vallan alla. Myös [[Ptolemaios VIII]] Euergetes II Fyskonin (hallitsi 144 ~~eaa–116~~eaa.–116 eaa.) vallan aikaa leimasi sisäiset konfliktit. Ensimmäiset Ptolemaiokset olivat suuria taiteen ja tieteen suosijoita. Heidän suojissaan kehittyi Aleksandriassa huomattava sivistystaso, jossa itämaiset perinteet ~~sekottuivat~~sekoittuivat yhteen helleniläisen kanssa. Rakennusmestarit ja kuvanveistäjät täyttivät kaupunkia temppeleillä ja palatseilla, patsailla ja muilla kuvilla. Kreikkalaisen kauneusperinteen ohella ilmeni kaupunkikuvassa egyptiläinen suuri monumenttirakentamisen perinne. Samalla kukoisti aleksandrialainen runous ja tieteellinen tutkimus. Ptolemaios II perusti ''museionin'', nykyisten museoiden esikuvan, joka kohosi lähelle hallituspalatsia. Siellä tekivät työtään joukko oppineita miehiä. Heitä varten koottiin suuri [[Aleksandrian kirjasto]], jota säilytettiin osaksi ''museionissa'' ja osaksi ~~myöskin~~myös ''serapeionissa''. "Seitsemälläkymmenellä tulkitsijalla" käännätettiin vanha testamentin kirjat heprean kielestä kreikaksi. Paljon hieroglyfikirjoituksia koottiin muinaisegyptiläisen pappissivistyksen ajoilta. Tunnettuja tutkijoita oli mm. Maneton, joka tutki Egyptin vanhinta historiaa, Eratostenes, eräs tähtitieteen perustajista, ja Eukleides, joka kirjoitti geometrian oppikirjan, jota käytettiin vielä 1900-luvullakin.<ref name="sjögren"/> Kaupunki siirtyi virallisesti roomalaisten hallintaan vuonna 80 eaa. oltuaan roomalaisten vaikutusten alaisena jo yli sata vuotta. Julius Caesar valloitti kaupungin vuonna 47 eaa. Roomalaisten puuttuessa Egyptin sisällissotaan. Egyptissä kuningas [[Ptolemaios XII]] puolusti valtaansa kuningatar [[Kleopatra VII]] vastaan. Octavian, tuleva keisari Augustus, valloitti kaupungin viimein vuonna 30 eaa. Persialaiset valtasivat kaupungin vuonna 619. Vaikka Bysantin Heraclius sai kaapattua kaupungin takaisin vuonna 629, Arabit valtasivat sen uudelleen neljäntoista kuukauden piirityksen jälkeen vuonna 641. Tämän jälkeen kaupungin merkitys alkoi vähentyä mihin vaikutti myös Kairon perustaminen vuonna 969, jolloin kaupunki jäi poliittisen vallan kannalta syrjään. Rivi 176 ⟶ 175: {{Link FA\|af}} {{Link FA\|ar}} [[af:Alexandrië]] [[ar:الإسكندرية]] Rivi 222 ⟶ 219: [[kk:Александрия (Мысыр)]] [[sw:Aleksandria]] [[koi:Öльöксандрия]]▼ [[kv:Ӧльӧксандрия]] [[la:Alexandria]] Rivi 231 ⟶ 229: [[mr:अलेक्झांड्रिया, इजिप्त]] [[arz:اسكندريه]] ▲[[koi:Öльöксандрия]] [[mn:Александрия]] [[nl:Alexandrië]]

Ero sivun ”Aleksandria” versioiden välillä