Ero sivun ”Münchenin sopimus” versioiden välillä

 

==Sopimuksen seuraukset==

===Kohti sotaa===

Valmistautuessaan yhteenottoon, joka kaikista osapuolista tuntui väistämättömältä, eurooppalaiset suurvallat olivat asettaneet armeijansa valmiustilaan ensimmäisen kerran [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen. Münchenin sopimus näytti rauhoittaneen väliaikaisesti sudeettialueen kriisin, ja siten oli vältetty sota. Oli kuitenkin varmaa, että vielä pahempaa oli tulossa, niin arvioitiin joka maassa. Neuvostoliitto oli kuitenkin merkittävin pois jäänyt valio Münchenin sopimuksesta, jonka muut eurooppalaiset suurvallat olivat sopineet, vaikka Neuvostoliitto oli Ranskan veroinen kumppani [[1936]] Tšekkoslovakian turvallisuutta takaavassa sopimuksessa.

 

[[15. maaliskuuta]] [[1939]] [[Saksa (1933-1945)|Saksa]]n armeija rikkoi Tšekkoslovakian presidentin painostuksen alaisena allekirjoittaman pyynnön perustella kuusi kuukautta aiemmin tehdyn sopimuksen ja valloitti loputkin [[Böömi]]n ja [[Määri]]n alueesta, josta tuli Saksan [[Böömin ja Määrin protektoraatti|Böömin ja Määrin valtakunnanprotektoraatti]]. Samaan aikaan [[Slovakian tasavalta (1939–1945)|Slovakia]] julistautui itsenäiseksi [[Slovakian valtio]]ksi, joka kuitenkin toimi ulkopoliittisesti riippuvaisena Saksasta. Sitä johti [[Jozef Tiso|isä Tiso]], jonka slovakit kuitenkin hirttivät sodan jälkeen maanpetoksesta tuomittuna. Britannia ja Ranska aloittivat joukkojensa liikekannallepanon ikään kuin mitään konkreettista ja hälyttävää ei olisi tapahtunut. Hitlerin hyökkäys Puolaan merkitsi kuitenkin [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] alkamista.

 

==Potsdam 1945==