Ero sivun ”Thulen kulttuuri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 4:
Kulttuurin merkittävin ero aiempiin arktisiin merikulttuureihin verrattuna oli valaanpyynti avomerellä ja suuret nahalla peitetyt ''umiak''-veneet. Kulttuuriin lienee myös tullut ensi kertaa hylkeiden avantopyynti vuoden 1200 tienoilla. Muuten Thulen ihmiset pyytivät mursua, kaloja, karibua ja lintua<ref>[http://www.mnsu.edu/emuseum/prehistory/northamerica/culture/canadian/thule.html Thule, Mnsu.edu]</ref>. Thulen kulttuurin kupumainen talvimaja oli koottu valaanluista ja peitetty nahkalla<ref>[http://www.thecanadianencyclopedia.com/index.cfm?PgNm=TCE&Params=A1ARTA0007996 The Canadian Encyclopedia]</ref>.
Thulelaisilla oli kosketus muun muassa Grönlantiin hieman vuoden 900 jaa. jälkeen purjehtineisiin norjalaisiin viikinkeihin. Näiden kanssa sodittiin ja käytiin kauppaakin. Norjalaiset hylkäsivät Grönlannin asumuksensa ilmaston kylmettyä tai joutuivat merirosvojen tai eskimojen uhreiksi.
Thulen kulttuuri hävitti lähes täysin alueellaan aiemmin vallinneen Dorsetin kulttuurin, ja muuttui [[Pieni jääkausi|Pienen jääkauden]] aikana ja kontakteissa eurooppalaisten kanssa "nykyiseksi" eskimokulttuuriksi.
Rivi 14:
[[Tiedosto:Artic-cultures-900-1500.png|thumb|right|250px|Thulen kulttuuri korvasi aiemman Dorsetin kulttuurin Pohjois-Amerikan seudun arktisilla alueilla.]]
Eskimojen edeltäjät [[proto-inuitit]] saapuivat [[Alaska]]an ehkä vuoden 500 jaa. tienoilla. Thulen kulttuuri alkoi luultavasti kehittyä Nortonin kulttuurin tyyyppisestä edeltäjästä jo 100 eaa. [[Beringin salmi|Beringin salmen]] tienoilla
<ref name="aa_45_48">Atlas of Ancient America, Michael Coe Dean Snow and Elizabeth Benson, An Equinoix Book, Oxford 1986, Facts on File 1986, : Cultural Atlas Series, ISBN 0-8160-1199-0, ISBN 978-0-81601199-5, sivut 45-48</ref>.
Itse [[Thule]]n kulttuuri syntyi Alaskan pohjoisrannikon ja lähialueen saaristojen valaanpyyntikulttuurien sulautuessa noin 700–1000 Pohjois-[[Alaska]]n rannikoilla. Birnirkin kulttuuri nousi Pohjois-Alaskan rannikolle noin 900 jaa., ja tämä muuttui pian Thulen kulttuuriksi<ref name="aa_45_48"/>.
Varhainen "Thulen kulttuuri" 500-1100 omaksui valaan metsästyksen. Valaanpyynti alkoi nyt 500 v tauon jälkeen. Hyljettä ja mursua pyydettiin myös, kalastettiin, maalla
Tätä varhaisvaihetta luonnehtivat harppuunat, keihäät veneet, koristeltu keramiikka, hiotut liuskeikivityökalut <ref name="past_272">
Noin 1200 alkoi norpan avantopyynti, mikä helpotti huomattavasti talvielämää.
<ref name="ihmis_224">Ihmisen suku 1, Ensimmäiset ihmiset,WSOY 1993, ISBN 951-0-18779-8, Luku Arktiksen asuttajat, S. 224-</ref>
Rivi 35:
Arktisiin oloihin erittäin hyvin sopeutuneilla Thulen eskimoilla oli umiakkeja, kajakkilaivastoja, jousi ja nuoli ja koirarekiä.
Heillä oli kehittyneitä harppuunoita, valaisevia ja lämmittäviä valaanöljylamppuja, tuulelta suojaavia lumi-igluja, lumen aiheuttamaa häikäisyä estävät linssittömät rako-aurinkolasit ja kymmeniä erilaisia työkaluja<ref name="aa_45_48"/>
Niin sanotussa toisessa aallossa Thulen kulttuuri levisi [[Labrador]]iin ja [[Baffininsaari|Baffininsaaren]] eteläosiin keskieskimojen alueelle noin 1200–1400. Näin eskimot tuhosivat 1400-luvun alussa [[Kanada]]n [[Arktiset saaret|arktisilta saarilta]] aiemman [[Dorsetin kulttuuri]]n. Muualla Kanadassa Dorsetin kulttuuria edesauttoivat algonkin- ja sioux-kansat, joita asui puurajan eteläpuolella.
Rivi 42:
<ref name="green_117">Greenland, Past and Present, Hertling, Knud; Hesselbjerg, Erik; Klitgaard, Svend; Munck, Ebbe; Petersen, Olaf, 1970, Sivu 117</ref>.
Norjalaiset [[viikingit]] olivat tekemisissä Thulen kulttuurin eskimojen ja ehkä Dorsetin kulttuurin paloeskimojenkin kanssa suunnilleen vuosien 980–1500 tienoilla. He perustivat vuoden 985 jälkeen kolme siirtokuntaa [[Etelä-Grönlanti
Eskimot ja norjalaiset viikingit kävivät kaupapa keskenään ja sotivatkin.
Inuitit saapuivat Luoteis-Grönlantiin noin 1200 jaa., jonka jälkeen saapuivat viikinkien metsästysalueelle Nordsetaan ja Läntisen siirtokunan alueelle noin 1300 jaa., ja Itäisen siirtokunna alueella noin 1400<ref>Diamond 2005, s 276</ref>.
[[Viikingit Grönlannissa|Viikinkien niirtokunnat]] tuhoutuivat vuoden 1350 jälkeen. Täsmällistä syytä tuhoon ei tunneta, mutta monia tuhoisa tekijöitä ilmaantui siirtokuntien häviämisen aikoihin. Syy saatoi olla eskimojen ja
siirtokuntalaisten välille puhjenneessa sodassa. Viikinkien kertomusten mukaan konflikteja oli sekä dorsetilaisten että thulelaisten kanssa<ref>
Thulen eskimotkin joutuivat hylkäämään kylmentyneet yläarktiset leirinsä ilmaston kylmettyä 1350 pienen jääkauden alussa. Pohjois-Grönlannin rannoilla tuli nyt ympärivuotinen merijää<ref>{{Lähteetön|Tarkista tämä ..}}</ref>.
Rivi 69:
{{Viitteet}}
[[Luokka:
[[Luokka:
[[Luokka:Kanadan historia]]
[[Luokka:Grönlannin historia]]
| |||