Ero sivun ”Tiibetin ylänkö” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Orf (keskustelu | muokkaukset) p wfix |
Orf (keskustelu | muokkaukset) p oikea wlinkki |
||
Rivi 7:
Tämä 'maailman katoksi' kutsuttu ylänköalue on kohonnut ja poimuttunut pääosin alppilaisten (tetriääristen ja mesotsooisten) vuorijonojen muodostumisen yhteydessä. Tiibet sisältää itä-länsi-suuntaisia vuorijonoja, jotka yhtyvät lännessä jopa yli 8 000 m korkeaksi [[Karakorum]]iksi sekä Pamirin ja Hindukušin solmuiksi. Idässä jonot kääntyvät kaakkoon. Jonojen väliin jää laaksoja, jotka laajenevat keskiosassa matalareunaisiksi altaiksi. Keski- eli Sisä-Tiibetin korkeuserot ovat lähes poikkeuksetta alle 500 m, kun taas itäosassa vuorottelevat kaakkoissuuntaiset vuorijonot ja niiden väliset syvät rotkomaiset jokilaaksot. Himalajan ([[Mount Everest]], tiib. Jolmo Lungma eli Tšomolungma, 8848 m) sekä [[Transhimalaja]]n ja Karakoramin välissä sijaitsevat [[Brahmaputra]]n (Tiibetissä Tsangpon), [[Indus|Induksen]] ja [[Sutleji]]n yläjuoksut syvän ja leveydeltään vaihtelevat laakson pohjalta.
Tiibetin keskusta muodostuu Kunlunin ja Transhimalajan välissä sijaitsevasta laskujoettomasta Tšangtangin ylängöstä, jonka korkeus on 4 500- 5 000 m merenpinnasta sekä pituus 2 400 km (länsi-itä-suunnassa) ja leveys 700 - 800 km (pohjois-etelä-suunnassa). Keskiosan merkittävin vuorijono on [[Tanglha]] (Tanggulashamai). Tiibein ylängön koillisosa Tsighain ylänkö sijaitsee Nanšanin ja sen jatkeen Astin Taghin (Altyn Tagh eli Aerjinshanmai) sekä Kunlunin eteläisen pääjonon Bjan Karan (Bayankalashanmai) välissä. Sen pohjoisosassa ovat Tsaidamin allas ja [[Qinghaijärvi|Kukunor]], Kiinan suurin suolajärvi. Tiibetin Kaakkoisraja on epämääräinen. Kiinan ja Taka-Intian suurimpien jokien ([[Keltainenjoki]], [[Jangtse]], [[Mekong]] ja [[Salween]]) yläjuoksut alkavat Tiibetin lumi- ja jäähuippuisilta vuorilta melko läheltä toisiaan ja laskevat samansuuntaisten vedenjakajavuorten ([[Bajan Karan vuoristo]], [[Ningjingshan]] ja [[Taniantawengshan]]) Välissä eteläkaakkoon (Huangho kuitenkin koilliseen. Transhimalaja on Sisä-Aasian laskujoettomien seutujen sekä Intian valtamereen laskevien vesien (Indus, [[Ganges]] ja Brahmaputra eli Yaluzangbujiang) välinen päävedenjakaja. Tšangtangissa on vuorijonojen välisiä painanteita, jotka ovat pakkasrapautumalla syntyneen soran täyttämiä ja tasaamia tai laskujoettomien matalien suolajärvien (muun muassa [[Namuhu]], [[Qilinhu]], [[Tanggulahu]] ja [[Anglalnghu]]) peittämiä.
== Luonto ja kasvillisuus ==
| |||