Ero sivun ”Kirjoituskone” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VolkovBot (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
[[Kuva:Braille Writer.jpg|thumb|170px|[[Pistekirjoitus|Pistekirjoitukseen]] tarkoitettu Braille-kirjoituskone]]
 
'''Kirjoituskone''' on mekaaninen tai sähkömekaaninen kirjoituslaite, johon kuuluu näppäimistö. Eri kirjaimia kuvaavia näppäimiä painamalla tuotetaan tekstiä paperille kirjain kerrallaan. Kirjoituskoneilla tehtiin helposti luettavaa tekstiä nopeammin kuin käsin tekstaamalla vuosikymmenien ajan. Nykyisin tietokoneisiintietokoneiden liitettävät[[tekstinkäsittelyohjelma]]t ja erilliset [[tulostin|tulostimet]] ovat lähes kokonaan korvanneet kirjoituskoneet valtaosin.mutta Joihinkinjoihinkin erikoistarkoituksiin käytetään edelleen kirjoituskoneita.
 
==Mekaaniset kirjoituskoneet==
Rivi 11:
Suomen ensimmäinen kirjoituskone oli [[Remington]]in kakkosmalli, ja se saapui [[Jyväskylä]]än vuonna [[1877]] liikemies [[Heikki Fabian Helminen|Heikki Helmiselle]], joka oli tutustunut koneeseen Philadelphian [[maailmannäyttely]]ssä vuonna [[1876]], missä se oli esitelty.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tekniikkatalous.fi/viihde/article266713.ece| Nimeke = Kun kirjoituskone Suomeen tuli| Tekijä = Jukka Lukkari | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Tekniikka & Talous| Ajankohta = 4.4.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 4.4.2009}}</ref>
 
Mekaanisen kirjoituskoneen eräs etu on sen täydellinen riippumattomuus sähkövirrasta ja paristoista.
==Sähkömekaaniset kirjoituskoneet==
 
==Sähkömekaaniset kirjoituskoneet==
Kirjoituskoneet muuttuivat vähitellen sähkötoimisiksi, jolloin näppäilynopeus lisääntyi kun kirjasimen valinta ja kirjasivasaran liikuttaminen erotettiin toisistaan niin, että vasaran likkuttamisesta huolehti sähkömoottori näppäimen ohjaamana, joko mekaanisen tai sähköisen kytkennän kautta.
===Ensimmäiset sähkökirjoituskoneet===
Kirjoituskoneet muuttuivat vähitellen sähkötoimisiksi, jolloin näppäilynopeus lisääntyi kun kirjasimen valinta ja kirjasivasaran liikuttaminen erotettiin toisistaan niin, että vasaran likkuttamisestaliikuttamisesta huolehti sähkömoottori näppäimen ohjaamana, joko mekaanisen tai sähköisen kytkennän kautta. Ensimmäiset mallit muistuttivat ulkonäöltään ja toiminnaltaan mekaanisia kirjoituskoneita mutta niissä vasaran iskusta vastasi sähkömoottori. Näin tarvittava näppäinvoima pieneni, mikä mahdollisti kirjoitusnopeuden kasvattamisen. Myös teksti oli tasaisempaa kuin mekaanisella kirjoituskoneella tuotetussa tekstissä, jossa heikommilla sormilla lyödyt kirjaimet saattoivat jäädä himmeämmiksi kuin muut.
 
===Pallokirjoituskone===
[[Tiedosto:IBM Selectric Globe Wiki.jpg|thumb|IBM Selectric -pallokirjoituskoneen vaihdettavia kirjasinpalloja kokovertailussa 2 euron kolikkoon]]
 
Aluksi sähkökirjoituskoneissa oli tavallisen kirjoituskoneen kaltaiset kirjasinvarret, kunnes [[IBM]] keksi, että nekirjasimet voidaan korvatamuotoilla yhdelläteräksisen teräspallollapallon pintaan. Kutakin lyöntiä varten pallo kääntyy asentoon, jonkajossa asentovalittu vaihteleekirjasin tulee paperia vasten. Pallo voitiin myös helposti vaihtaa ja näin saatiin käyttöön erilaisia kirjasinlajeja ja kielikohtaisia kirjaimistoja. "Golfpallokirjoitin" IBM Selectric typewriter tuli markkinoille vuonna 1961.<ref>[http://www.etypewriters.com/history.htm History of the IBM Typewriter]</ref>
 
===Kiekkokirjoituskone===
 
Pallokirjoituskoneen jälkeen [[Olivetti]] kehitti [[kiekkokirjoituskone]]en, jossa oli pyörivä muovikiekko, joka muodostui säteittäisistä kirjasinvarsista. Paperille painuvat kirjaimet vaihtuivat, kun kiekko kääntyi. Kiekko oli helposti vaihdettavissa, mikä mahdollisti useiden kirjasinlajien ja kirjaimistojen käytön samalla koneella.
 
KunPian kiekkokirjoituskoneita alettiin ohjata tietokoneilla [[RS-232]]-tietokoneportinsarjaliikenneportin avulla,tai tuli[[rinnakkaisliitäntä|rinnakkaisliitännän]] (LPT) kautta ja niistä tuli kiekkotulostimia, koskaja tekstin kirjaimettuottaminen annettiineriytyi ohjelmallisestisen tietokoneellatulostamisesta. Vähitellen myös kirjoituskoneisiin tuli muistia ja ne alkoivat saada puskurimuistilla varustetun tietokonetulostimen piirteitä, minkä vuoksi niitä alettiin kutsua tekstinkäsittelylaitteiksi. Varhaisissa tekstinkäsittelylaitteissa tekstiä pystyi muokkaamaan pienessä [[nestekidenäyttö|nestekidenäytössä]] ennen sen tulostamista paperille.
 
===LämpökirjoituskoneLämpötulostin===
 
Jotkut hinnaltaan halvat matkakirjoituskoneet tuottivat tekstin ilman metallisen tai muovisen kirjasimen mekaanista kosketusta [[lämpösiirtokirjoitinlämpökirjoitin|lämpökirjoittimina]]{{Lähde|Oliko todella kirjoituskone vai oliko kyseessä tulostin ? }}.
 
===Tekstinkäsittelylaitteet===
Rivi 35 ⟶ 37:
 
1990-luvun aikana [[henkilökohtainen tietokone|henkilökohtaiset tietokoneet]] [[tekstinkäsittely]]ohjelmineen ja [[tulostin|tulostimineen]] käytännössä kokonaan syrjäyttivät kirjoituskoneet. Tietokoneiden [[näppäimistö]]t kuitenkin pohjautuvat edelleen kirjoituskoneiden näppäimistöön. Esimerkiksi yläreunan [[QWERTY]]-järjestys perustuu siihen, että mekaanisten kirjoituskoneiden aikana haluttiin välttää kirjainvarsien takertuminen toisiinsa englanninkielistä tekstiä naputellessa.<ref>[http://home.earthlink.net/~dcrehr/whyqwert.html Why QWERTY was invented]</ref>
 
==Katso myös==
* [[QWERTY]]
* [[Kymmensormijärjestelmä]]
* [[Tulostin]]
 
== Lähteet ==