Ero sivun ”Bysantin taide” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisäyksiä+lähteet
kieliopillinen korjaus
Rivi 3:
'''Bysantin taide''' on [[Bysantin valtakunta|Bysantin valtakunnassa]] vallinnut [[tyyli|taidetyyli]], joka syntyi [[hellenismi]]n pohjalta Itä-Rooman keisarikunnassa. Nimensä Bysantin kulttuuri on saanut kreikkalaiskaupungin Byzantionin mukaan, jonka nimi vuonna 330 muutettiin [[Konstantinopoli]]ksi. Ajallisesti Bysantin taide määritellään käsittäneen ajanjakson noin 330–1453<ref name="jy"> [http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/aikajana/keskiaika/bysantin%20taide Taidehistorian aikajana. Jyväskylän yliopisto, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, 2006.]</ref> ja se oli pääasiassa [[kirkkotaide]]tta, jonka tärkeimmät ilmenemismuodot olivat [[mosaiikki|mosaiikit]] ja maalaukset,[[ ikoni]]t, puu- ja luureliefit ja pyhät jalometalliesineet<ref name="ek">Kämäräinen s. 740</ref>.
 
Bysanttilaisella taiteella on ollut keskeinen asema koko kristityssä maailmassa. Tästä syystä mukaan on luettava myös valtakunnan ulkopuolella syntynyt taide eli Italiassa, Venäjällä, Georgiassa ja Baltian maissa luodut teokset sekä taide, jota tehtiin eräillä keisarikunnan alueiden muukalaisherruuden alaisillaalaisissa osillaosissa kuten Vähässä-Aasiassa. Palestiinassa, Kyproksella, Kreetalla sekä Aigeian ja Joonian meren saarilla.<ref name="ah&db">André Held ja D. W. Bloemena, s. 6</ref>
 
Keisari Konstantinus nosti kristinuskon valtion uskonnoksi vuonna 323. [[Kristittyjen vainot|Kristittyjen vainojen]] jälkeen patsaita ei haluttu uusiin kirkkorakennuksiin sijoittaa, sillä pelättiin kansan alkavan palvoa niitä pakanatemppelien jumalankuvien tapaan. Maalaukset kuitenkin hyväsyttiin, varsinkin kun paavi [[Gregorius Suuri]] (540–604) oli sitä mieltä, että niiden kautta tavallinen lukutaidoton kansanosa sai tietoa [[Raamattu|Raamatusta]]. Tämä ajattelu omaksuttiin Rooman valtakunnan läntisessä, niin sanotussa latinalaisessa osassa.<ref>E.H. Gombrich: Maailman taiteen historia s. 91–98, WSOY 1955</ref>