Ero sivun ”Cooperin testi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
Lapset saattavat juosta puolicooperin eli kuusi minuuttia. Suomessa Cooper-testi tuli koulujen vakiotestiksi jo 1970-luvulla. Ihanteellinen tulos alle kolmekymmentävuotiaalle juoksijalle on yli 2 800 metriä,{{lähde}} joskin kestävyysurheilua harrastaneelle 3 000 metrin ylitys on normaalia.
 
Testi on hyvin laajassa käytössä, vaikkakin sitä myös kritisoidaan laajasti. Yleisimpiä kritiikin aiheita on se, että testi mittaa vain hyvin kapeaa fyysisen kunnon aluetta: lähinnä ns. maksimikestävyyttä. Huonokuntoiselle Cooperin testin vaatima kova rasitus ei ole riskitön, ja etenkin iäkkäämmille henkilöille voi jokin muu testaustapa olla suositeltavampi. Esimerkiksi [[UKK-instituutti|UKK-instituutin]] kävelytesti on huomattavasti turvallisempi, ja sekin pyrkii mittaamaan maksimaalista hapenkulutusta epäsuoralla tavalla.
 
Cooperin testi sopii parhaiten kohtalaisen kokeneille juoksijoille. Testitulos on luotettavin, mikäli testattava onnistuu juoksemaan testin melko tasavauhtisesti mutta "kaikkensa antaen". Hyvin suoritettu Cooperin testi antaa varsin luotettavan arvion siitä juoksuvauhdista, jolla saavutettaisiin maksimaalinen hapenkulutus maksimirasitustestissä. Tästä voidaan myös arvioida maksimaalinen hapenkulutus, mutta se arvio on jo hieman epäluotettavampi, koska juoksun taloudellisuus vaihtelee ihmisten kesken, toisin sanoen eri ihmiset saavuttavat samalla hapenkulutuksella hieman eri juoksuvauhdin.