Ero sivun ”Santeri Mäkelä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Daevos (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 7:
Mäkelä palasi kotikyläänsä syksyllä 1907 perheen jäädessä vielä Amerikkaan. Hänen vaikutuksestaan kylään syntyi Vimpelin ensimmäinen työväenyhdistys ja Järviseudun ensimmäinen työväentalo. Mäkelästä tuli sanomalehdentoimittaja, kiertävä matkapuhuja, piirikokousedustaja ja kansanedustaja. Eduskuntaan hänet valittiin vuosina 1910–1914 ja 1917–1918 [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Suomen sosialidemokraattisen puolueen]] edustajana [[Vaasan lääni]]n itäisestä vaalipiiristä. Eduskunnassa hän keskittyi maatalouskysymyksiin ja profiloitui puolueessaan talonpoikaisen maaseutusosialismin edustajana.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Saarela, Tauno (toim.) | Nimike = Talonpoikainen sosialisti – Santeri Mäkelä poliittisena toimijana ja kirjailijana | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura | Vuosi = 1997 | Sivu = 32–35 | Tunniste = ISBN 951-95276-6-4}}</ref><ref name="edustajamaterikkeli">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx5000.sh?{hnro}=911104&{kieli}=su&{haku}=kaikki | Nimeke = Eduskunta: edustajamatrikkeli | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.5.2009 | Kieli = {{fi}} }}</ref>
 
Santeri Mäkelä oli väkivallattoman tien kannattaja. Mutta kun tilanne kehittyi aseelliseksi konfliktiksi, hän oli valmis olemaan mukana. [[Suomen kansalaissotasisällissota|Suomen kansalaissodanSisällissodan]] aikana Mäkelä toimi [[kansanvaltuuskunta|kansanvaltuuskunnan]] maatalousasiain osaston jäsenenä ja [[punakaarti]]n agitaatio-osaston puhujana.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Saarela, Tauno (toim.) | Nimike = Talonpoikainen sosialisti – Santeri Mäkelä poliittisena toimijana ja kirjailijana | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura | Vuosi = 1997 | Sivu = 35–36 | Tunniste = ISBN 951-95276-6-4}}</ref>
 
Sodan loppuvaiheessa Mäkelä pakeni [[Venäjä]]lle, jossa toimi erilaisissa huolto- ja valistustehtävissä [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] ja sen pohjoispuolella olevalla [[Inkeri|inkeriläisalueella]]. Keväällä ja kesällä 1918 hän oli Pavlovskin kasarmille syntyneen ja myöhemmin [[Vasilinsaari|Vasilinsaarelle]] siirtyneen pakolaiskodin muonituskomissaari. Vuodenvaihteessa 1918–1919 hän oli Pietarissa ilmestyneen [[Vapaus (Leningrad)|Vapaus]]-lehden aputoimittajana. Ennen kesää 1923 hän ehti myös olla opettajana Pietarin keskikaupungin koulussa, [[Toksovo]]n kansanopistossa, [[Rääpyvä]]n karjanhoitoteknikumissa ja kansainvälisessä sotakoulussa. Venäjällä Mäkelästä tuli [[SKP|Suomen kommunistisen puolueen]] jäsen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Saarela, Tauno (toim.) | Nimike = Talonpoikainen sosialisti – Santeri Mäkelä poliittisena toimijana ja kirjailijana | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura | Vuosi = 1997 | Sivu = 55–57 | Tunniste = ISBN 951-95276-6-4}}</ref>