Ero sivun ”Puukkojunkkarit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 13:
Sekä suomen- että ruotsinkielisellä Etelä-Pohjanmaalla [[pitäjänlaki|pitäjänlakeja]] ja järjestyssääntöjä puolustaneet kohdistivat valtapyrkimyksensä erityisesti nuoreen työtä tekevään väestönosaan kuten talollisten, torppareiden tai itsellisten lapsiin sekä sotilaisiin ja palvelusväkeen, jotka olivat yhteiskunnallisesti alisteisessa asemassa ja joita sakotettiin kihlakunnanoikeudessa sadoittain pitäjäkurin rikkomisesta. Kyseessä oli tiettävästi ensimmäinen laajamittainen yhteiskunnallinen [[nuoriso-ongelma Suomessa]].
Paikallistasolla järjestyksen ylläpitäjiä olivat talojen isännät ja luottamusmiehistä lähinnä [[oltermanni]]t, joiden velvollisuutena oli ilmiantaa viranomaisille sääntöjä rikkoneet. Näitä pyrkivät myös monet [[nimismies|nimismiehet]] ottamaan kiinni ja saattamaan tuomittaviksi. Tällä tavoin tapahtunut nuorten kriminalisointi johti heidän syrjäytymiseensä valtaväestöstä, jolloin osa heistä näki itsekin itsensä rikollisena
Järjestyssääntöjä ja pitäjänlakeja alettiin säätää ja toteuttaa 1700-luvun jälkipuoliskolla maaherrojen, muiden viranomaisten sekä papiston aloitteesta. Tiukimmillaan yhteiskunnallinen kontrolli oli 1800-luvun puolivälissä, jolloin pitäjäkuri sai paikoin miltei joukkorangaistusten luonteen. Tällöin syntyi aikakauden ehkä kuuluisin pitäjänlaki [[Lapuan laki]] (1843). Vaikka vastaavanlaisia järjestyssääntöjä laadittiin Etelä-Pohjanmaan ulkopuolellakin, ne eivät tiettävästi muualla maassa johtaneet sellaisiin laajamittaisiin käräjätuomioihin kuin Etelä-Pohjanmaan rintapitäjissä.
| |||