Ero sivun ”Valistus” versioiden välillä

Valistusaatteiden leviämistä vaikeutti muun muassa siihen aikaan yleinen [[lukutaito|lukutaidon]] puute. Valistus vaikutti kuitenkin usein juuri niihin henkilöihin, joilla oli yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. Suvaitsevaisuus lisääntyi valistuksen vaikutuksesta. [[Uskonsodat|Uskonsotia]] ei enää ollut, [[noitavainot]] vähenivät ja [[juutalaiset|juutalaisten]] asema parani. Yhteiskunnallinen tasa-arvoisuus lisääntyi, oikeudenkäyttö inhimillistyi (kidutukset poistettiin tai niitä vähennettiin), [[maaorjuus]] lakkautettiin [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopasta]], taistelu orjuuden poistamiseksi alkoi, hallinto kehittyi vallanjaon periaatteiden pohjalta ja alkavan liberalismin hengessä, terveydenhoitoa kehitettiin, [[sananvapaus]] laajeni ja kansansivistys levisi. Tieteiden alalla kehitys johti muun muassa [[kansantaloustiede|kansantaloustieteen]], [[tilastotiede|tilastotieteen]], [[sosiologia]]n, kokeellisen [[psykologia]]n ja [[kulttuurihistoria]]n syntymiseen. On myös joskus väitetty, {{Kenen mukaan}} että vaikka valistus 1700-luvun puolivälissä edellytti avointa ja avaraa suhtautumista ihmistä ja kulttuuria koskeviin kysymyksiin, se myöhemmin rappeutui ahdasmieliseksi ja saivartelevaksi poroporvarillisuudeksi. Saksalaisen valistusfilosofi [[Immanuel Kant]]in mukaan valistus on ihmisen pääsemistä ulos hänen itsensä aiheuttamasta alaikäisyyden tilasta. Hän otti valistuksen tunnuslauseeksi antiikin näytelmäkirjailija [[Horatius|Horatiuksen]] näytelmästä ajatuksen: "Sapere aude!" sananmukaisesti: "Uskalla olla viisas!".<ref> {{Kirjaviite | Tekijä = Koivisto, Juha Koivisto& Mäki, Markku & Uusitupa, Timo| Nimeke = Mitä on valistus? | Suomentaja = | Vuosi = 1995 | Luku = | Sivu = 77|