Ero sivun ”Tavaramerkki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 195.165.112.243 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 178.120.64.41 tekemään versioon. |
|||
Rivi 23:
Vakiintuneen ja hakemusvaiheessa olevan tavaramerkin tunnuksena käytetään yleisesti tunnusta ™. Rekisteröidyn merkin tunnuksena taas voi käyttää tunnusta ®. Näillä tunnuksilla ei kuitenkaan ole eikä koskaan ole ollutkaan mitään lainvoimaa Suomessa, joten niiden käyttäminen on vapaaehtoista. Rekisteröityjä tavaramerkkejä on yli 88 000 kpl. ®-merkin saa ainakin [[Windows]]issa näppäilemällä Alt + 0174 (Alt-näppäin pohjassa).
== Tavaramerkin käyttäminen ==
Yritys käyttää tavaramerkkejään omassa toiminnassaan, mutta myöntää niihin usein myös ''lisenssejä''. Aivan tyypillisesti tuotteella voi olla rinnakkain kaksi tai useampia merkkejä, esimerkiksi ''Volkswagen'' ja ''Golf''. Joskus merkin takana olevan yrityksen tunnistaminen voi olla vaikeaa. Tämä on tyypillistä elintarvike- ja teknokemian teollisuudessa (Nestlé, Procter & Gamble). Taitava tavaramerkkien käyttäminen edellyttää joskus keskenään kilpailevia merkkejä. Sveitsiläinen ''Swatch Group'' omistaa tätä nykyä kymmeniä kellomerkkejä, jotka ainakin näyttävät kilpailevan asiakkaista, ja ''Volkswagen'' omistaa myös ''Audi''-, ''Škoda''- ja ''Seat''-merkit sekä useita muita.
Joskus tavaramerkki on tunnettu ympäri maailman, mutta tavaraa valmistava yritys jokseenkin tuntematon, kuten ''Nivea''.
Tavaramerkkejä lisensoidaan nykyisin ainakin näennäisesti etäisiin tuotteisiin: markkinoilla on ''Ferrari''-aurinkolaseja ja ''Porsche''-kelloja.
Jos tavaramerkkiä ei lainkaan käytetä, yksinoikeus raukeaa. Toisaalta tavaramerkki voi olla voimassa määräämättömän kauan. Manner-Euroopassa kölninveden merkki ''4711'' on ollut käytössä yli 200 vuotta.
== Taustaa ==
Erilaiset alkuperäleimat ovat hyvin vanhoja. Roomalaiset tiilileimat ovat olleet usein tutkimuksen kohteena. Keskiajalla ja uuden ajan alussa metallien leimaaminen oli ajoittain jopa pakollista. Tästä muistuttavat edelleen käytössä olevan kullan ja hopean leimat, joilla on käytännössä sama merkitys kuin mittojen ja painojen ''vakaamisella''. Tavaran alkuperään liittyvät myös posliinileimat (Sèvers, Meissen - Arabia).
Nykyisillä taaramerkeillä ei ole tätä garantiafunktiota. Niitä ei ole tarkoitettu todisteiksi tavaran alkuperästä, vaan korkeintaan kaupallisesti alkuperästä.
Tavaramerkit voi jakaa seuraavasti
* kirjainmerkit
* kuvamerkit
Kuvamerkit voivat olla kuvailevia, ei-kuvailevia tai keksittyjä. Lehmän kuvan meijeriyrityksen merkkinä on kuvaileva, intiaanin kuva moottoripyörämerkkinä ei ole kuvaileva ja keksitty on esimerkiksi öljy-yhtiö Shellin näkinkenkä. Kirjainmerkit ovat joskus lyhenteitä, kuten ''IBM'' (International Business Machines), yleiskielen sanoja, kuten ''Puutarhamultaa'', nimiä tai keksittyjä kuten ''Exxon''. Merkki muuttuu niin, että sen alkuperä voi muuttua yhdentekeväksi tai unohtua (''IKEA'' on lyhennys perustajan nimestä ja kotipaikasta).
* ääni
* muoto
Ääni tavaran tunnusmerkkinä on suuri harvinaisuus. Tavaran muoto voi olla vahvasti tunnistamiseen vaikuttava (Coca-Cola -pullo).
Tavaramerkki on yleensä suojattu siinä muodossa, jossa se esiintyy tavaramerkkirekisterissä. Silti täsmälliseen graafiseen asuun kiteytettyjä merkkejä on tapana kehittää kulloistakin makua vastaavaksi.
''Logo'' ei välttämättä ole suojattu. Merkin- ja toiminimenhaltijat käyttävät usein merkkiin viittaavaa symbolia tai emblemiä, kuten tyyliteltyä kirjainta (Stockmanin S-kirjain; Pohjola-yhtiön P-kirjain), tai vaakunat ja liput mieleen tuovia viiva- tai väriyhdistelmiä. Esimerkki tavaramerkkioikeudellisesti suojatusta logosta on ''Lacoste'' -krokotiili.
Luultavasti vahvasti vakiintuneen tavaramerkin taloudellinen merkitys on erikoisen suuri palveluyritykselle, joka ei voi varustaa tuotteita merkeillä. Esimerkki on olympiakomitean viiden renkaan merkki, jonka kaupallinenkin käyttö on tiettävästi hyvin laajaa ja tehokasta.
== Lait ==
* Tavaramerkkilaki 10.1.1964/7 (useita muutoksia)
* Tavaramerkkiasetus 29.5.1964/296
* Yhteismerkkilaki 5.12.1980/795
* Asetus tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Madridin sopimukseen liittyvän pöytäkirjan voimaansaattamisesta 1.4.1996/12
* Euroopan unionin neuvoston asetus (EY) N:o 40/94, annettu 20 päivänä joulukuuta 1993, yhteisön tavaramerkistä
== Katso myös ==
| |||