Ero sivun ”Jätevedenkäsittely” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
johdanto otsikon mukaiseksi |
artikkeli Jäteveden käsittelyjärjestelmä yhdistetty tähän (otsikon kiinteistökohtainen käsittely alle) |
||
Rivi 2:
[[Kuva:Luotsimäki.jpg|thumb|200px|Osin puhdistettua jätevettä biologisessa puhdistusvaiheessa Luotsinmäen jätevedenpuhdistamossa [[Pori]]ssa.]]
'''Jätevedenkäsittelyllä'''
==Kiinteistökohtainen käsittely==
Jäteveden kiinteistökohtaisia käsittelyjärjestelmiä ovat valtioneuvoston asetuksen mukaan [[saostuskaivo|saostussäiliöt]], [[umpikaivo|umpisäiliöt]] ja erilaiset [[maapuhdistamo|maapuhdistamot]]. Markkinoilla on myös biokemiallisia tehdasvalmisteisia [[laitepuhdistamo|laite-]] eli [[laitepuhdistamo|pienpuhdistamoita]]. Suomessa on noin 350 000 [[viemäri]]verkostoon liittämätöntä jätevesien käsittelyjärjestelmää.
[[Hajajätevesiasetus]] koskee jätevedenpuhdistusjärjestelmästä poistuvan puhdistetun veden ravinteita ja ominaisuuksia. Jätevesijärjestelmät ovat monivaiheisia, usein sisältäen [[saostuskaivo|saostus- eli sakokaivoja]], joiden ensimmäisiin säiliöihin jää suurin osa jäteveden sisältämistä kiintoaineista.
Pientaloissa veden kulutus on yleensä 100–150 l/as/vrk. Pelkästään WC:n huuhteluun kulutetaan päivässä 40 l/as/vrk. Suurin osa yhdyskuntien kuluttamasta vedestä poistuu käytöstä jätevetenä.
== Tyypillinen kunnallinen jäteveden käsittelyprosessi ==
Rivi 21 ⟶ 28:
* [[kunnallinen jätevedenpuhdistus]]
* [[Vesihygieniapassi]]
==Lähteet==
*{{Verkkoviite | Osoite =http://www.maaseutukeskus.fi/pk/Lampen.pdf | Nimeke =Haja-asutusalueiden sakokaivolietteiden kalkkistabilointi ja hyötykäyttö maataloudessa | Tekijä =Lampen, H. | Tiedostomuoto =pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =9.12.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Maaseutukeskus | Viitattu =9.12.2007 | Kieli = }}
[[Luokka:Vesihuolto]]
| |||