Ero sivun ”Pienpuhdistamo” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
lisää tekstiä ja rakennetta selkeämmäksi
Rivi 1:
'''Pien-''' eli '''laitepuhdistamot''' ovat tehdasvalmisteisia [[jäteveden käsittelyjärjestelmä|jäteveden käsittelylaitteita]], joista käsitelty jätevesi johdetaan purkupaikkana toimivaan pintaveteen. PienpuhdistamotTavallisimmat sisältävät jäteveden esikäsittelyosan, varsinaisen puhdistusprosessiosan sekä mahdollisen erillisen fosforinpoistojärjestelmän. Tavallisesti käytetään niin sanottuja pakettipuhdistamoja, joitapienpuhdistamotyypit ovat kemialliset, biologiset sekä biokemialliset puhdistamot. Biologisilla prosesseilla poistetaan jäteveden sisältämää orgaanista ainesta. Kemiallisissa puhdistamoissa jäteveteen syötetään fosforin poistamiseksi erilaisia saostuskemikaaleja, kuten rauta-aktiivilietepuhdistamo ja alumiinisuoloja.biologinen Biokemiallinen puhdistamo on edellisten yhdistelmäsuodatin.
 
Pienpuhdistamo soveltuu erityisesti [[haja-asutusalue]]en jätevesien käsittelyyn, mikäli kunnalliseen viemäriverkostoon ei ole mahdollista liittyä.
 
== Toimintaperiaate ja rakenne ==
Jätevettä johdetaan puhdistamoon joko jatkuvatoimisesti tai [[panospuhdistamo|panosperiaatteella]]. Panospuhdistamo mahdollistaa vaihtelevien vesimäärien käsittelyn, kun taas jatkuvatoiminen prosessi soveltuu paremmin tasaisesti syntyvien jätevesien puhdistamiseen.
 
Pienpuhdistamot sisältävät jäteveden esikäsittelyosan (usein saostussäiliö), varsinaisen puhdistusprosessiosan sekä mahdollisen erillisen fosforinpoistojärjestelmän.
 
Usein pienpuhdistamossa hyödynnetään fysikaalisia, biologisia ja kemiallisia prosesseja. Esikäsittelyosassa kiintoaines laskeutuu saostussäiliön pohjalle, mikä vähentää huomattavasti biologiseen prosessiin tulevaa kuormitusta. Useat pienpuhdistamot hyödyntävät biologista hajotusprosessia, jossa [[mikrobi]]t hajottavat hapellisissa olosuhteissa jäteveden [[orgaaninen aine|orgaanista ainesta]]. [[Typpi|Typen]] poistaminen saattaa onnistua oikein suunnitellussa biologisessa prosessissa, mutta tarvittaessa järjestelmään voidaan lisätä typpeä poistava prosessi.
 
Pienpuhdistamoissa fosforinpoisto pitää useimmiten tehdä kemiallisesti saostamalla, sillä fosforin biologinen poistaminen vaatii, että mikrobeilla on vuorottain hapelliset ja hapettomat olosuhteet. Tämä voi olla vaativaa toteuttaa pienpuhdistamon mittakaavassa <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=6573&lan=fi | Nimeke = Biologinen fosforinpoisto | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu | Viitattu = 25.9.2010 | Kieli = }}</ref>. Kemiallisesti fosfori voidaan saostaa esimerkiksi tietyillä rauta- ja alumiinisuoloilla.
 
Pienpuhdistamot täytyy mitoittaa tarkasti, sillä biologisen prosessin teho huononee, jos kuormitusta on liikaa tai jos järjestelmän [[viipymä]] on liian pieni. Pienpuhdistamot soveltuvat huonosti satunnaiseen käyttöön, sillä mikrobisto kuolee kuormituksen loppuessa, ja hajotusprosessin uudelleen käynnistäminen voi viedä jonkin aikaa. Puhdistamo vaatii myös aktiivista huoltoa, kuten saostuskaivojen tyhjentämistä ja kemikaalisäiliön täyttämistä.
 
[[Haja-asutusalue|Haja-asutusalueiden]] jäteveden puhdistamiseen on kehitetty mm. [[Panospuhdistamo|panospuhdistamotekniikkaa]], aktiivilieteprosessin sekä fosforin kemiallisen saostamisen yhdistävä [[panospuhdistamo]]. Panospuhdistamossa on yhdistetty [[Saostuskaivo|saostussäiliöt]] ja prosessikammio. [[Saostuskaivo|Saostussäiliöiden]] tilavuus vaihtelee 2-6 m<sup>3</sup> ja prosessikammion 1-2 m<sup>3</sup>. Biologisen puhdistusprosessin suorittavat prosessikammion aktiivilietteessä elävät pieneliöt. Riittävästi happea saadessaan nämä pieneliöt muuttavat lietteen orgaanisen aineen vedeksi ja hiilidioksidiksi. Prosessikammiossa tapahtuu myös lietteen kemiallinen saostaminen, joka poistaa jätevedestä liuenneita fosforiyhdisteitä. Panospuhdistamon hyvänä puolena on sen pieni tilantarve, sillä erillisiä imeytyskenttiä ei enää tarvita. Ongelmana pienpuhdistamoissa puhdistamon tarvitsemat huoltotoimenpiteet esimerkiksi kemikaalin varastosäiliön täyttäminen. Ennen prosessikammiota olevat [[Saostuskaivo|sakokaivot]] on myös tyhjennettävä kaksi kertaa vuodessa. Toisin kuin jotkin kantoainetekniikoita hyödyntävät puhdistamot, panospuhdistamo ei sovellu satunnaiseen käyttöön kuten kesämökeille, koska prosessin toiminta perustuu suolistobakteereiden toiminnalle.
 
==Katso myös==
Rivi 12 ⟶ 24:
 
*{{Verkkoviite | Osoite =http://www.maaseutukeskus.fi/pk/Lampen.pdf | Nimeke =Haja-asutusalueiden sakokaivolietteiden kalkkistabilointi ja hyötykäyttö maataloudessa | Tekijä =Lampen, H. | Tiedostomuoto =pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =9.12.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Maaseutukeskus | Viitattu =9.12.2007 | Kieli = }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=216074 | Nimeke = Laite- eli pienpuhdistamot| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu | Viitattu = 25.9.2010 | Kieli = }}
 
{{Viitteet}}
 
[[Luokka:Vesihuolto]]