Ero sivun ”Happi-isotooppivaihe” versioiden välillä

'''Happi-isotooppivaiheella''' tarkoitetaan merenpohjan kerrostumista määriteltyä ajanjaksoa. Viime [[jääkausi|jääkauden]] laajin vaihe oli [[happi]]-isotooppivaihe MIS2. Hapen raskaan [[isotooppi|isotoopin]] määrä merenpohjan kerrostumissa antaa viitteitä lämpötilasta.

Vedessä on happea O, vesihän[[vesi]]hän on [[vety|H]]₂[[happi|O]]:ta. Happea on montaa alalajia. Yleisin happi

on kevyttä lajia O-16. On myös [[kosminen säteily|kosmisen säteilyn]] synnyttämää harvinaista raskasta happea O-18. Kevythappinen vesi [[haihtuminen|haihtuu]] helpommin kuin raskashappinen. Näin jääkaudella merissä[[meri]]ssä on paljon raskashappista, O-18:aa sisältävää vettä, ja ilmakehään[[ilmakehä]]än haihtuva vesi on kevythappista, runsaasti O-16:ta sisältävää. Koska jääkaudella lämpötilaerot [[napa-alue|napojen]] ja päiväntasaajan[[päiväntasaaja]]n välillä ovat normaalia suuremmat, [[Grönlanti|Grönlannin]] ja [[Etelämanner|Etelämantereen]] jäähän[[jää]]hän kulkeutuu kylminä kausina normaalia enemmän raskasta happea O-18. Lämpimällä kaudella jäässä ja merissä on vähän raskasta happea O-18.<ref>

Eräissä valtameren pohjanäytteissä yhden happi-isotoopin määrän yksikön, delta-O18-promillen kasvu tietää lämpötilan pienemistä 4,2 asteella. Kalkkikuoristen merenpohjan eliöiden delta-O18:n muutos 1% merkitsee myös [[merenpinnan taso|merenpinnan]] muutosta noin 100 m.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =sheet growth only during most persistent low summer insolation ...