Wikipedia

Ero sivun ”Suomenvedenpohja” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pistetty lupaavaksi per keskustelu
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{lupaava}}
 
{{Vesialue
|nimi = Suomenvedenpohja
|muut_nimet = {{k-ru|бухтаБухта Защитная|buhta Zaštšitnaja}}<ref name="reki" />, 'Suojalahti'
|kuva = Viborg 1709.jpg
|kuvateksti = Laivoja purjehtimassa [[Viipurin linna]]n ohi kohti Suomenvedenpohjaa vuonna 1709.
|karttakenttä = {{Location map | Russia Leningrad Oblast
|label=Suomenvedenpohja | marksize=9
Rivi 26 ⟶ 27:
}}
 
'''Suomenvedenpohja''' ({{k-ru|бухтаБухта Защитная|buhtaBuhta Zaštšitnaja}}<ref name="reki">{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Реки и озера Карельского перешейка | Mittakaava =1:50 000 | Lehti = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Ajankohta =2003 | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli ={{ru}} }}</ref>, 'Suojalahti') on [[Viipurinlahti|Viipurinlahden]] äärimmäinen perukka [[Viipuri]]nssa, kaupungin vanhansen keskustan pohjoispuolella Viipurissa[[Viipurin piiri]]ssä [[Leningradin alue]]ella [[Venäjä]]llä.
 
== Koko ja sijainti ==
[[Tiedosto:Suomenvedenpohja_osm_20100602.svg|thumb|240px|Suomenvedenpohja ja osa [[Viipuri]]a [[Open Street Map]]in kartassa.]] Suomenvedenpohja on noin 9 kilometriä pitkä ja leveimmästä kohdasta noin 1,5 kilometriä leveä lahti, jonka pinta-ala on noin 10km².<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://maps.google.com/maps?ll=60.753121,28.723412&spn=0.050825,0.220757&t=p&z=12 | Nimeke =Google maps | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Google | Viitattu = 4.6.2010 | Kieli = }}</ref> Sen erottaa Viipurinlahdesta Linnasaari (ven. остров Твердыш<ref name="reki" />, ''ostrov Tverdyš''; {{k-sv|Slottsholmen}}<ref>Jaatinen 1997: 77.</ref>). Linnasaaren länsipuolisessa Kivisillansalmessa (ven. Гвардейский пролив, ''Gvardeiski proliv'') kulkee Suomenvedenpohjan halki nykyinen [[Saimaan kanava]]lle johtava vesiväylä.<ref name="S">{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Merikarttasarja S. Saimaan kanava | Mittakaava = | Lehti = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Merenkulkuhallitus | Ajankohta =1999 | Selite = | Tunniste = | Kieli = }}</ref> Saaren itäpuolisessa Linnasalmessa olevalla saarella sijaitsee [[Viipurin linna]].<ref name="karttakeskus">{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Viipuri. Opaskartta | Mittakaava =1:10 000 | Lehti = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Karttakeskus | Ajankohta =1996 | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.saimaacruises.fi/Suomeksi/Reitit/Kohteet/Viipuri.iw3 | Nimeke =Viipuri | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Laivamatkat Saimaalla | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Saimaan laivamatkat | Viitattu =28.3.2008 | Kieli = }}</ref> Linnasaaren koillisosassa Suomenvedenpohjan kaakkoisrannalla on [[Monrepos|Monrepos’n]] kartano, ja vastapäätä Linnasaarta lahden eteläpäässä Viipurin historiallinen keskusta.<ref name="karttakeskus" />▼
 
[[file:Suomenvedenpohja_osm_20100602.svg|thumb|240px|Suomenvedenpohja ja osa [[Viipuri]]a [[Open Street Map]]in kartassa]]
==Nimi==▼
[[kuva:Kalininsky Bridge.JPG|thumb|240px|Kivisillansalmen ylittävä silta [[Viipuri]]sssa. Vuonna 1968 avatun uuden [[Saimaan kanava]]n tuloväylä [[Viipurinlahti|Viipurinlahdelta]] Suomenvedenpohjaan kulkee sillan alitse.]]Samaan nimiperheeseen Suomenvedenpohjan kanssa liittyvät käsitteet ''Suomenvedenselkä'' ja ''Suomenvesi''. Näistä Suomenvedenselkä on Viipurin ja Linnasaaren eteläpuolinen Viipurinlahden selkä Viipuriin ja [[Uuras|Uuraan]] välillä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Viipuri | Nimeke =Kysy mitä vain - Viipuri | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Helsingin kaupunginkirjasto | Viitattu =29.3.2009 | Kieli = }}</ref><ref>Paaskoski 2002: 41-42.</ref> Paikannimi esiintyy jo [[Pähkinäsaaren rauha]]nsopimuksessa vuodelta 1323, tällöin muodossa ''Somewesi'' (Suomenvesi).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Häkkinen, Kaisa | Nimeke =Nykysuomen etymologinen sanakirja | Vuosi =2004 | Sivu =1210 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 951-0-27108-X }}</ref>▼
 
▲[[Tiedosto:Suomenvedenpohja_osm_20100602.svg|thumb|240px|Suomenvedenpohja ja osa [[Viipuri]]a [[Open Street Map]]in kartassa.]] Suomenvedenpohja on noin 9 kilometriä pitkä ja leveimmästä kohdasta noin 1,5 kilometriä leveä lahti, jonka pinta-ala on noin 10km10 km².<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://maps.google.com/maps?ll=60.753121,28.723412&spn=0.050825,0.220757&t=p&z=12 | Nimeke =Google maps | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Google | Viitattu = 4.6.2010 | Kieli = }}</ref> Sen erottaa Viipurinlahdesta Linnasaari (ven. остров Твердыш<ref name="reki" />, ''ostrov Tverdyš''; {{k-sv|Slottsholmen}}<ref>Jaatinen 1997: 77.</ref>). Linnasaaren länsipuolisessa Kivisillansalmessa (ven. Гвардейский пролив, ''Gvardeiski proliv'') kulkee Suomenvedenpohjan halki nykyinen [[Saimaan kanava]]lle johtava vesiväylä.<ref name="S">{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Merikarttasarja S. Saimaan kanava | Mittakaava = | Lehti = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Merenkulkuhallitus | Ajankohta =1999 | Selite = | Tunniste = | Kieli = }}</ref> Saaren itäpuolisessa Linnasalmessa olevalla saarella sijaitsee [[Viipurin linna]].<ref name="karttakeskus">{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Viipuri. Opaskartta | Mittakaava =1:10 000 | Lehti = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Karttakeskus | Ajankohta =1996 | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.saimaacruises.fi/Suomeksi/Reitit/Kohteet/Viipuri.iw3 | Nimeke =Viipuri | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Laivamatkat Saimaalla | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Saimaan laivamatkat | Viitattu =28.3.2008 | Kieli = }}</ref> Linnasaaren koillisosassa Suomenvedenpohjan kaakkoisrannalla on [[Monrepos|Monrepos’n]] kartano, ja vastapäätä Linnasaarta lahden eteläpäässä Viipurin historiallinen keskusta.<ref name="karttakeskus" />
==Vesiväylä==▼
[[Kuva:Vyborg from castle.jpg|thumb|240px|Toinen Suomevedenpohjan Viipurinlahdesta erottavista salmista on Linnansalmi. Sen kautta kulki vuonna 1856 avatun vanhan Saimaan kanavan tuloväylä vielä 1930-luvulla.]]Suomenvedenpohjaan laskee pohjoisesta [[Juustilanselkä|Juustilanselän]] (vuodesta 1948 ven. Новинский залив, ''Novinski zaliv'') kautta [[Vuoksi|Vuoksen]] vanhan, läntisen lasku-uoman muodostanut vesistö, joka pitkälle historialliselle ajalle muodosti kulkukelpoisen vesireitin Viipurin ja [[Käkisalmi|Käkisalmen]] välille [[Suomenlahti|Suomenlahdelta]] [[Laatokka|Laatokalle]].<ref name="seppovaara">{{Kirjaviite | Tekijä =Seppovaara, Ossi | Nimeke = Vuoksi. Luonto ja ihminen vesistön muovaajina| Kappale = | Sivu =16-17 | Selite = |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi =1984 | Tunniste = ISBN 951-717-370-9 | Kieli = }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Parland H. | Nimeke =Viipurin ja sen ympäristön vesiväylien muutokset geologian ja historian valossa | Kappale = | Sivu =91-100 | Selite =Suomen museo |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Suomen muinaismuistoyhdistys | Vuosi =1995 | Tunniste = ISBN 951-9057-18-8 | Kieli = }}</ref> [[Maankohoaminen|Maankohoamisen]] myötä uoma vähitellen kuivui, eikä sitä 1600-luvulla enää voinut kulkea suurilla veneillä, kun yhä suurempi osa Vuoksen vesistä virtasi Käkisalmen haaran kautta. Lopullisesti tämä Vuoksen läntinen haara jäi kuivilleen, kun [[Kiviniemi (Sakkola)|Kiviniemen]] kannas [[Sakkola]]ssa puhkaistiin vuonna 1857 ja Vuoksi sai nykyisen päälasku-uomansa [[Taipaleenjoki|Taipaleenjokeen]].<ref name="seppovaara" /><ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Saarnisto, Matti | Nimeke =Karjalan geologia – Karjalan luonnonmaiseman synty | Kappale = | Sivu =70-71 | Selite =Teoksessa: Viipurin läänin historia I, Karjalan synty |Julkaisupaikka = Lappeenranta | Julkaisija = Karjalan kirjapaino | Vuosi =2003 | Tunniste = ISBN 952-5200-37-X | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> ▼
 
▲== Nimi ==
Saimaan kanavan valmistuttua vuonna 1856 väylä kanavalle tehtiin Viipurinlahdelta Linnasalmen, Suomenvedenpohjan ja [[Juustilanjärvi|Juustilanjärven]] kautta, ja kanavaan rakennettiin 0,6 metrin korkuinen sulku Lavolaan Suomenvedenpohjan ja Juustilanjärven välille.<ref>Paaskoski 2002: 72, 254</ref> Vuonna 1932 sulku Lavolassa korvattiin avokanavalla.<ref>Paaskoski 2002: 180.</ref> Kun kanava vuosina 1964–1968 rakennettiin uudelleen, väylä Suomenvedenpohjassa siirrettiin nykyiselle paikalleen Kivisillansalmeen.<ref>Paaskoski 2002: 268.</ref> Nykyään Vuoksen vanhan uoman loppuosa Suomenvedenpohjan ja Juustilanselän välillä muodostaa merenpinnan tasossa olevan sisääntuloväylän Saimaan kanavalle ennen kanavan ensimmäistä sulkua [[Juustila]]ssa (ven. Брусничное<ref name="reki" />, ''Brusnitšnoje'').<ref name="S" />▼
 
[[file:Kalininsky Bridge.JPG|thumb|240px|Viipurin Kivisillansalmen ylittävä Kalininin silta, jonka alitse kulkee 1968 avatun uuden [[Saimaan kanava]]n tuloväylä Viipurinlahdelta Suomenvedenpohjaan]]
==Kylät ja kartanot==▼
 
Suomenvedenpohja sijaitsee [[Suomi|Suomen]] [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] luovuttamalla alueella ja oli Suomeen kuuluessaan osa Viipurin kaupunkia ja [[Viipurin maalaiskunta]]a.<ref>Jaatinen 1997:20-21.</ref> ▼
▲[[kuva:Kalininsky Bridge.JPG|thumb|240px|Kivisillansalmen ylittävä silta [[Viipuri]]sssa. Vuonna 1968 avatun uuden [[Saimaan kanava]]n tuloväylä [[Viipurinlahti|Viipurinlahdelta]] Suomenvedenpohjaan kulkee sillan alitse.]]Samaan nimiperheeseen Suomenvedenpohjan kanssa liittyvät käsitteet ''Suomenvedenselkä'' ja ''Suomenvesi''. Näistä Suomenvedenselkä on Viipurin ja Linnasaaren eteläpuolinen Viipurinlahden selkä Viipuriin ja [[Uuras|Uuraan]] välillä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Viipuri | Nimeke =Kysy mitä vain - Viipuri | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Helsingin kaupunginkirjasto | Viitattu =29.3.2009 | Kieli = }}</ref><ref>Paaskoski 2002: 41-42.</ref> Paikannimi esiintyy jo [[Pähkinäsaaren rauha]]nsopimuksessa vuodelta 1323, tällöin muodossa ''Somewesi'' (Suomenvesi).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Häkkinen, Kaisa | Nimeke =Nykysuomen etymologinen sanakirja | Vuosi =2004 | Sivu =1210 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 951-0-27108-X }}</ref>
 
▲== Vesiväylä ==
 
[[file:Vyborg from castle.jpg|thumb|240px|Toinen Suomenvedenpohjan Viipurinlahdesta erottavista salmista on Linnansalmi, jonka kautta kulki vuonna 1856 avatun vanhan Saimaan kanavan tuloväylä vielä 1930-luvulla]]
 
▲[[Kuva:Vyborg from castle.jpg|thumb|240px|Toinen Suomevedenpohjan Viipurinlahdesta erottavista salmista on Linnansalmi. Sen kautta kulki vuonna 1856 avatun vanhan Saimaan kanavan tuloväylä vielä 1930-luvulla.]]Suomenvedenpohjaan laskee pohjoisesta [[Juustilanselkä|Juustilanselän]] (vuodesta 1948 ven. Новинский залив, ''Novinski zaliv'') kautta [[Vuoksi|Vuoksen]] vanhan, läntisen lasku-uoman muodostanut vesistö, joka pitkälle historialliselle ajalle muodosti kulkukelpoisen vesireitin Viipurin ja [[Käkisalmi|Käkisalmen]] välille [[Suomenlahti|Suomenlahdelta]] [[Laatokka|Laatokalle]].<ref name="seppovaara">{{Kirjaviite | Tekijä =Seppovaara, Ossi | Nimeke = Vuoksi. Luonto ja ihminen vesistön muovaajina| Kappale = | Sivu =16-17 | Selite = |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi =1984 | Tunniste = ISBN 951-717-370-9 | Kieli = }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Parland H. | Nimeke =Viipurin ja sen ympäristön vesiväylien muutokset geologian ja historian valossa | Kappale = | Sivu =91-100 | Selite =Suomen museo |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Suomen muinaismuistoyhdistys | Vuosi =1995 | Tunniste = ISBN 951-9057-18-8 | Kieli = }}</ref> [[Maankohoaminen|Maankohoamisen]] myötä uoma vähitellen kuivui, eikä sitä 1600-luvulla enää voinut kulkea suurilla veneillä, kun yhä suurempi osa Vuoksen vesistä virtasi Käkisalmen haaran kautta. Lopullisesti tämä Vuoksen läntinen haara jäi kuivilleen, kun [[Kiviniemi (Sakkola)|Kiviniemen]] kannas [[Sakkola]]ssa puhkaistiin vuonna 1857 ja Vuoksi sai nykyisen päälasku-uomansa [[Taipaleenjoki|Taipaleenjokeen]].<ref name="seppovaara" /><ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Saarnisto, Matti | Nimeke =Karjalan geologia – Karjalan luonnonmaiseman synty | Kappale = | Sivu =70-71 | Selite =Teoksessa: Viipurin läänin historia I, Karjalan synty |Julkaisupaikka = Lappeenranta | Julkaisija = Karjalan kirjapaino | Vuosi =2003 | Tunniste = ISBN 952-5200-37-X | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
▲Saimaan kanavan valmistuttua vuonna 1856 väylä kanavalle tehtiin Viipurinlahdelta Linnasalmen, Suomenvedenpohjan ja [[Juustilanjärvi|Juustilanjärven]] kautta, ja kanavaan rakennettiin 0,6 metrin korkuinen sulku Lavolaan Suomenvedenpohjan ja Juustilanjärven välille.<ref>Paaskoski 2002: 72, 254</ref> Vuonna 1932 sulku Lavolassa korvattiin avokanavalla.<ref>Paaskoski 2002: 180.</ref> Kun kanava vuosina 1964–1968 rakennettiin uudelleen, väylä Suomenvedenpohjassa siirrettiin nykyiselle paikalleen Kivisillansalmeen.<ref>Paaskoski 2002: 268.</ref> Nykyään Vuoksen vanhan uoman loppuosa Suomenvedenpohjan ja Juustilanselän välillä muodostaa merenpinnan tasossa olevan sisääntuloväylän Saimaan kanavalle ennen kanavan ensimmäistä sulkua [[Juustila]]ssa (ven. БрусничноеBrusnitšnojessa<ref name="rekiS" />, ''Brusnitšnoje''(aik. [[Juustila]]).<ref name="S" />
 
▲== Kylät ja kartanot ==
 
▲Suomenvedenpohja sijaitsee [[Suomi|Suomen]] [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] 1940 [[luovutetut alueet|luovuttamalla alueella]] ja oli Suomeen kuuluessaan osa Viipurin kaupunkia ja [[Viipurin maalaiskunta]]a.<ref>Jaatinen 1997:20-21.</ref>
 
Lahden eteläpäässä sijainneen Viipurin kaupungin vanhimman alueen ja Linnasaaren ohella Suomenvedenpohjaan rajoittuivat Viipurin maalaiskunnasta vuosina 1924–1933 Viipurin kaupunkiin liitetyt Laiharannan, Huusniemen ja Papulan kylät lahden koillisrannalla ja Herttualan ja Tuuttilan kylät lahden lounaisrannalla sekä Viipurin maalaiskuntaan vuonna 1939 kuuluneet Pakkaisen, Lavolan, Pietilän, Kaukolan ja Rapattilan kylät lahden pohjoisrannalla.<ref>{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Suomen taloudellinen kartta | Mittakaava =1:100 000 | Lehti =III:10 Viipuri | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Ajankohta =1940 | Selite = | Tunniste = | www =http://www.ekarjala.fi/karjalan_kartat/talous/viipuri.htm | www-teksti =Kartan verkkoversio Etelä-Karjalan maakuntaportaalissa | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }} Julkaistu myös teoksessa: {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Kielletyt kartat 2. Luovutetun Karjalan kylät ja tilat | Kappale = | Sivu =104-105 | Selite = |Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =AtlasArt | Vuosi =2007 | Tunniste = ISBN 978-952--5671-03-2 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref>{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Pitäjänkartta | Mittakaava =1:20 000 | Lehti = 4022 03 Tienhaara | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Ajankohta =1939 | Selite = | Tunniste = | www =http://www.ekarjala.fi/karjalan_kartat/pitaja/402203.htm | www-teksti =Kartan verkkoversio Etelä-Karjalan maakuntaportaalissa | Tiedostomuoto = | Viitattu =28.3.2008 | Kieli = }} Julkaistu myös teoksessa: {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Kielletyt kartat 2. Luovutetun Karjalan kylät ja tilat | Kappale = | Sivu =183 | Selite = |Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =AtlasArt | Vuosi =2007 | Tunniste = ISBN 978-952--5671-03-2 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref>{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Pitäjänkartta | Mittakaava =1:20 000 | Lehti = 4022 06 Viipuri| Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Ajankohta =1939 | Selite = | Tunniste = | www =http://www.ekarjala.fi/karjalan_kartat/pitaja/402206.htm | www-teksti =Kartan verkkoversio Etelä-Karjalan maakuntaportaalissa | Tiedostomuoto = | Viitattu =28.3.2008 | Kieli = }} Julkaistu myös teoksessa: {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Kielletyt kartat 2. Luovutetun Karjalan kylät ja tilat | Kappale = | Sivu =183 | Selite = |Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =AtlasArt | Vuosi =2007 | Tunniste = ISBN 978-952--5671-03-2 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref>{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Pitäjänkartta | Mittakaava =1:20 000 | Lehti = 4111 01 Hovinmaa| Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Ajankohta =1939 | Selite = | Tunniste = | www =http://www.ekarjala.fi/karjalan_kartat/pitaja/411101.htm | www-teksti =Kartan verkkoversio Etelä-Karjalan maakuntaportaalissa | Tiedostomuoto = | Viitattu =28.3.2008 | Kieli = }} Julkaistu myös teoksessa: {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Kielletyt kartat 2. Luovutetun Karjalan kylät ja tilat | Kappale = | Sivu =186 | Selite = |Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =AtlasArt | Vuosi =2007 | Tunniste = ISBN 978-952--5671-03-2 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref>{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Pitäjänkartta | Mittakaava =1:20 000 | Lehti = 4111 04 Juustila| Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Ajankohta =1939, 1942 | Selite = | Tunniste = | www =http://www.ekarjala.fi/karjalan_kartat/pitaja/411104.htm | www-teksti =Kartan verkkoversio Etelä-Karjalan maakuntaportaalissa | Tiedostomuoto = | Viitattu =28.3.2008 | Kieli = }} Julkaistu myös teoksessa: {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Kielletyt kartat 2. Luovutetun Karjalan kylät ja tilat | Kappale = | Sivu =186 | Selite = |Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =AtlasArt | Vuosi =2007 | Tunniste = ISBN 978-952--5671-03-2 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref name="Jaatinen18-23">Jaatinen 1997: 18-23</ref>
 
Viipurin ympäristön monista kartanoista Suomenvedenpohjan rannoille osuivat [[Monrepos]]'n ohella Herttualan, Auralan, Kaukolan, Rapattilan, Pälttärin, Pietilän, Lavolan, Pakkaisten ja Lauharannan kartanot eli hovit. Näiden lisäksi alueella oli runsaasti myös huvila-asutusta.<ref>Jaatinen 1997: 46, 76-92.</ref>
 
Joihinkin alueen kylistä oli jo 1930-luvulle tultaessa ehtinyt muodostua myös kaavoitettuja esikaupunkialueita. SuomenvedepohjanSuomenvedenpohjan rannoille osuvia näistä olivat ainakin Imatran esikaupunki Huusniemen kylässä ja Karjalan esikaupunki Papulan kylässä.<ref name="Jaatinen18-23" />
 
== Lähteet ==
 
*{{Kirjaviite | Tekijä =Jaatinen, Stig | Nimeke =Elysium Wiburgense. Villabebyggelsen och villakulturen kring Viborg. Viipurin tienoon huvila-asutus ja huvilakulttuuri. | Kappale = | Sivu = | Selite =Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 151 |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomen tiedeseura | Vuosi =1997 | Tunniste = ISBN 951-653-287-X |Kieli = {{sv}}}}▼
* {{Kirjaviite | Tekijä =PaaskoskiJaatinen, JyrkiStig | Nimeke =ViipuriinElysium jaWiburgense. Villabebyggelsen och villakulturen kring maailmalleViborg. SaimaanViipurin kanavantienoon historiahuvila-asutus ja huvilakulttuuri. | Kappale = | Sivu = | Selite =Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 151 |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =OtavaSuomen tiedeseura | Vuosi =20021997 | Tunniste = ISBN 951-1653-17933287-0X | Kieli = {{sv}}}}
▲* {{Kirjaviite | Tekijä =JaatinenPaaskoski, StigJyrki | Nimeke =ElysiumViipuriin Wiburgense.ja Villabebyggelsen och villakulturen kring Viborgmaailmalle. ViipurinSaimaan tienoonkanavan huvila-asutus ja huvilakulttuuri.historia | Kappale = | Sivu = | Selite =Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 151 |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomen tiedeseuraOtava | Vuosi =19972002 | Tunniste = ISBN 951-6531-28717933-X0 | Kieli = {{sv}}}}
===Viitteet===▼
 
{{Viitteet|sarakkeet}}▼
▲=== Viitteet ===
 
▲{{Viitteetviitteet|sarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==▼
 
▲==Aiheesta muualla==
* {{Kirjaviite | Tekijä =Leino, Kalevi | Nimeke =Suomenvedenpohja: kyliä talosta taloon: Viipurin pitäjän Kaukola, Lavola, Palosilta, Rapattila, Rääsiä, Vatikivi, osa Ykspäätä | Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka =[Hollola] | Julkaisija =[Kylätoimikunta] | Vuosi =1991 | Tunniste = ISBN 952-90-2926-8 | Kieli = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Meurman, Otto-I. | Nimeke = Viipurin pitäjän historia. 3, Kartanot | Vuosi = 1985| Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka =[Hyvinkää] | Julkaisija =Viipurin pitäjäsäätiö | Tunniste = | Kieli = }}
* {{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke = Топографические карты | Mittakaava =1:200 000 | Lehti = P-35-XXIX,XXX | Julkaisupaikka = | Julkaisija =| Ajankohta =1991 | Selite = | Tunniste = | www =http://mapp35.narod.ru/map2/index29.html | www-teksti =Kartan verkkoversio Narod.ru -palvelussa| Tiedostomuoto = | Viitattu = 28.5.2010 | Kieli = {{ru}}}}
* {{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke = Рыбалка на Карельском перешейке, рыбалка Ленинградская область | Mittakaava = | Lehti = 37 - участок карты | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Рыбка.инфо | Ajankohta = | Selite = | Tunniste = | www =http://www.rybka.info/static/37.html | www-teksti =Kartan verkkoversio Rybka.info -palvelussa| Tiedostomuoto = | Viitattu = 29.5.2010 | Kieli ={{ru}} }}
* {{Verkkoviite | Osoite =http://maps.yandex.ru/?text=%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D1%8F%2C%20%D0%9B%D0%B5%D0%BD%D0%B8%D0%BD%D0%B3%D1%80%D0%B0%D0%B4%D1%81%D0%BA%D0%B0%D1%8F%20%D0%BE%D0%B1%D0%BB%D0%B0%D1%81%D1%82%D1%8C%2C%20%D0%92%D1%8B%D0%B1%D0%BE%D1%80%D0%B3%D1%81%D0%BA%D0%B8%D0%B9%20%D1%80%D0%B0%D0%B9%D0%BE%D0%BD%2C%20%D0%B1%D1%83%D1%85%D1%82%D0%B0%20%D0%97%D0%B0%D1%89%D0%B8%D1%82%D0%BD%D0%B0%D1%8F&sll=28.718196%2C60.745216&sspn=0.096281%2C0.05623 | Nimeke =Россия, Ленинградская область, Выборгский район, бухтаБухта Защитная | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Яндекс.Карты | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Yandex.ru | Viitattu = 2.6.2010 | Kieli = }}
 
 
[[Luokka:Suomenlahti]]
[[Luokka:Viipuri]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenvedenpohja”