Ero sivun ”Hopeaoksidi” versioiden välillä

|sulamispiste = 230&nbsp;°C (hajoaa)<ref name="karamaki" />

Huoneenlämpötilassa hopeaoksidi on ruskeita kiteitä. Muiden hopeayhdisteiden tavoin se tummuu helposti valon vuoksi. Se liukenee veteen vain hyvin vähän, mutta paremmin happoihin ja [[syanidi|syanideihin]] ja [[tiosulfaatti|tiosulfaatteihin]]. Vedessä se ei monien muiden tavoin hajaannu hydroksidikseen [[hopeahydroksidi]]ksi suuressa määrin, koska reaktion tasapainovakio on hyvin pieni.<ref name="karamaki" /><ref>{{Lehtiviite | Tekijä =George Biedermann & Lars Gunnar Sillén | Otsikko =Studies on the Hydrolysis of Metal Ions. Part 30. A Critical Survey of the Solubility Equilibria of Ag2O | Julkaisu =Acta Chemica Scandinavica | Ajankohta =1960 | Vuosikerta =14 | Numero = | Sivut =717-725717–725 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://actachemscand.org/pdf/acta_vol_14_p0717-0725.pdf | www-teksti =Artikkelin verkkoversio | Tiedostomuoto = | Viitattu = 23.9.2010 | Kieli ={{en}} | Lopetusmerkki = }}</ref>

HopeaaoksidiaHopeaoksidia voidaan valmistaa lisäämällä hopeasuoloja sisältävään vesiliuokseen, yleensä [[hopeanitraatti]]in, hydroksidiliuosta esimerkiksi natriumhydroksidia. Niukkaliukoisena hopeaoksidi saostuu ja voidaan erottaa suodattamalla. Näin saadussa tuotteessa on usein mukana [[kidevesi|kidevettä]]. Yhdistettä voidaan tuottaa myös kuumentamalla hienoksi jauhettua hopeaa happivirrassa.<ref name="karamaki" /><ref name ="silver">Samuel F. Etris & C. Robert Cappel: ''Silver Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology'', John Wiley & Sons, New York, 2001 [http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/0471238961.1909122203011616.a01.pub2/abstract Teoksen verkkoversio] Viitattu 23.099.2010</ref>

[[Hopeaoksidiparisto]]issa hopeaoksidi on katodina ja sinkkielektroni toimii anodina. Elektrodit on erotettu toisistaan sellofaanikalvolla ja [[elektrolyytti]]nä toimii [[kaliumhydroksidi]]liuos. Hopeaoksidi pelkistyy hopeaksi ja sinkki hapettuu [[sinkkihydroksidi]]ksi. Reaktion lähdejännite on 1,6V.<ref>Alvin J. Salkind, Martin Klein, Kathryn R. Bullock, John R, Pierson & Paul R, Gifford: ''Batteries, Secondary Cells, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology'', John Wiley & Sons, New York, 2001 [http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/0471238961.1205010402211212.a01.pub2/abstract Teoksen verkkoversio] Viitattu 23.099.2010</ref>

Orgaanisessa kemiassa hopeaoksidia voidaan käyttää [[hapetin|hapettimena]]. Se on teholtaan mieto ja selektiivinen, sitä voidaan käyttää esimerkiksi primääristen [[alkoholi]]en hapetuksessa [[aldehydi|aldehydeiksi]]. Yhdistettä voidaan käyttää myös lasin värjäämiseen keltaiseksi, valmistettaessa muita hopeayhdisteitä esimerkiksi [[hopeafluoridi]]a, katalyyttinä ja eläinlääketieteessä antiseptisenä aineena.<ref name="karamaki" /><ref name="silver" /><ref name ="synthetic">{{Kirjaviite | Tekijä =Raj K. Bansal | Nimeke =Synthetic approaches in organic chemistry | Vuosi =1996 | Sivu =88 |Julkaisija =Jones & Bartlett Publishers | Tunniste =ISBN 978-0763706654 | www =http://books.google.fi/books?id=_SJ2upYN6DwC&pg=PA88&dq=silver+oxide+%2B+organic+synthesis&hl=fi&ei=-_eaTIj8BMX-OaLX1OQO&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1&ved=0CCoQ6AEwADgy#v=onepage&q&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =23.099.2010 | Kieli ={{en}}}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Jeanne Mager Stellman | Nimeke =Encyclopaedia of Occupational Health and Safety: Guides, indexes, directory | Vuosi =1998 | Sivu =63.37 |Julkaisija =International Labour Organization | Tunniste =ISBN 92-2-109203-8 | www =http://books.google.fi/books?id=nDhpLa1rl44C&pg=PT143&dq=uses+of+silver+oxide&hl=fi&ei=LfiaTLroD86UOMT01IAN&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=4&ved=0CDUQ6AEwAw#v=onepage&q=uses%20of%20silver%20oxide&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu = 23.099.2010 | Kieli ={{en}}}}</ref>