Ero sivun ”Kami” versioiden välillä

Aivan varhaisesta esihistoriallisesta [[Jōmon-kausi|Jōmon-kauden]] uskonnollisuudesta ei tiedetä paljoa. Sitä seuranneen [[Yayoi-kausi|Yayoi-kauden]] kulttuuri, joka merkitsi maanviljelyksen yleistymistä, oli Masao Okan esittämän hypoteesin mukaan monipuolinen sekoitus uskonnollisia perinteitä. Sen muodostivat [[melanesia]]lainen elementti, johon kuuluivat horisontaalinen kosmologia ja esi-isien henkien kunnioitus, [[austroaasialaiset kielet|austroaasialainen]] elementti, johon kuuluivat šamaanit ja myytti maataloutta ohjaavasta auringonjumalattaresta, [[Tunguusikielet|tunguusilainen]] elementti, joka piti sisällään [[siperia]]laisen šamanismin muodon ja vertikaalisen kosmologian, [[austronesialaiset kielet|austronesialainen]] elementti, jonka mukana Japaniin saapui muun muassa riisinviljely, ja edelleen [[altai]]lainen elementti, johon kuului patriarkaalinen klaaneihin perustunut sosiaalinen järjestelmä ja tapa palvoa taivaallisia jumaluuksia, joiden uskottiin laskeutuvan puihin tai vuorenhuipuille.<ref>Kitagawa et al. 1987, s. 33.</ref> [[Munakata-jinja|Munakatan pyhäkön]] ulkopuolelta on löytynyt kivisiä hevos- ja laivaveistoksia: luultavasti kamien uskottiin saapuvan paikalle ratsain tai mereltä, mikä liittynee altailaisen ryhmän saapumiseen Japaniin 200-luvulla.<ref>Kitagawa et al. 1987, s. 34.</ref> Alkuperäinen kosmologinen perspektiivi oli horisontaalinen, ja siitä on edelleen jälkiä joissakin uskonnollisissa festivaaleissa, joissa kamit tulevat paikalle horisontin takaa eivätkä taivaasta.<ref>Grapard et al. 1983, s. 125.</ref>

Jo varhaisissa kameissa yhdistyi erilaisia piirteitä, ja jotkin niistä olivat usean eri kamin yhdistelmiä. Esimerkiksi varhainen [[Amaterasu]] lienee ollut altailaisen pääjumalan ja austroaasialaisen ruoantuotannon jumalan yhteenliittymä.<ref>Kitagawa et al. 1987, s. 36.</ref> Altailaisen kulttuurin ''[[uji (klaani)|uji]]''-klaanijärjestelmä nousi vähitellen vallitsevaksi. Uji-klaanilla oli oma kaminsa (''uji-gami''), jota pidettiin klaanin perustajana ja jonka pyhäkköä johti klaanin päämies. Klaanin kamin lisäksi japanilaisten elämää säätelivät lukuisat muut olennot, joilla oli kami-luonne. Nämä olennot voidaan jakaa erilaisiin ryhmiin. Oka on esimerkiksi jakanut ne viiteen eri tyyppiin. Ensimmäiseensen mukaan, miten ihmiset suhtautuivat niihin: ensimmäiseen kuuluvat ihmisiinihmisissä tai luonnonmuotoihinluonnonelementeissä, liitetytetenkin henkiolennoteläimissä,<ref name="kit 120"/> olevat henget (''mono''), toiseen ryhmään lukeutuvat kamien tai ihmisten<ref name="kit 120">Kitagawa et al. 1987, s. 120–121.</ref> ”sielut”, ''tamat''[[tama (”sielut”šintolaisuus)|tamat]]''. Kolmanteen luokkaan kuuluvat ''marebito''-henget, esi-isien henget tai aaveet, jotka olivat horisontaalisen melanesialaisen kosmologian tuotos. Neljännessä ryhmässä ovat ”varsinaiset” kamit, vertikaalisen kosmologian mukanaan tuomat olennot, jotka laskeutuivat taivaasta esimerkiksi puihin. Viidenteen lukeutuvat taivaankappaleet, kuten aurinko ja kuu, ja sään ilmiöt. Termi ”kami” alkoi myöhemmin tarkoittaa kaikkia kami-luonteisia henkiä.<ref>Kitagawa et al. 1987, s. 37–38.</ref>

Klaanien päälliköt eivät kyenneet toimimaan kaikkien näiden olentojen kanssa omien kamiensa lisäksi. Šamanistisilla ennustajilla, jotka toimivat kamien ja ihmisten välikappaleina, olikin merkittävä osa varhaisten japanilaisten uskonnollisuudessa.<ref>Kitagawa et al. 1987, s. 38–39.</ref> Alkuperäinen kosmologinen perspektiivi oli horisontaalinen, ja siitä on edelleen jälkiä joissakin uskonnollisissa festivaaleissa, joissa kamit tulevat paikalle horisontin takaa eivätkä taivaasta.<ref>Grapard et al. 1983, s. 125.</ref>