Versio 18. maaliskuuta 2006 kello 14.47 muokkaa Muu-karhu (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 19 639 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 18. maaliskuuta 2006 kello 14.52 muokkaa kumoa Muu-karhu (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 19 639 muokkausta p typo Uudempi muutos →
Rivi 4: '''Maslenitsa''' ({{k-ru\|Масленица}}, kutsutaan myös nimillä ''bliniviikko'' ja ''voiviikko'') on [[venäjä\|venäläinen]] juhla, jonka alkuperä on pakanallisissa ajoissa. Sitä vietetään seitsemännellä viikolla ennen [[pääsiäinen\|pääiäistä]], juuri ennen kristittyjen [[suuri paasto\|suurta paasto]]a, ja se vastaa siten Suomen [[laskiainen\|laskiaista]]. Maslenitsan alkuperä on kaksijakoinen: pakanallinen ja kristillinen. [[Slaavilainen mytologia\|Slaavilaisessa muinaisuskossa]] maslenitsaa vastasi auringon ja talven loppumisen juhla. Kristinuskon tulo antoi maslenitsalle monien muiden juhlien tapaan uuden merkityksen, ja siitä tuli paaston alkamisen juhla. Maslenitsan aikana [[liha]]n syönti on jo uskonnollisten ortodoksien mielestä kielletty, minkä vuoksi viikkoa kutsutaan myös nimellä ''~~mjasopusnaja~~mjasopustnaja nedelja'' (мясопустная неделя). Itse paaston aikana kiellettyjä ovat liha, kala, maitotuotteet ja munat sekä juhlat, tanssiminen ja maallinen musiikki. Maslenitsa on siten viimeinen tilaisuus nauttia maailmallisista huvituksista ennen pitkää paastoa. Keskeisessä osassa maslenitsan viettoa ovat [[blini]]t, pyöreät venäläiset [[pannukakku\|pannukakut]], joiden usein katsotaan symboloivan aurinkoa. Ne valmistetaan voista, munista ja maidosta, jotka ovat paaston aikana kiellettyjä ruokia. Perinteisesti maslenitsan aikana järjestetään myös [[naamiaiset\|naamiaisia]] sekä harrastetaan [[lumisota\|lumisotaa]], rekiajeluja, kelkkailua ja [[keinu]]mista. Joillakin alueilla kullekin maslenitsan päivälle on määrätty oma ajanvietteensä: yhtenä päivänä kyläillään, toisena huvitellaan ja kolmantena herkutellaan.

Ero sivun ”Maslenitsa” versioiden välillä