Wikipedia

Ero sivun ”Tanssilava” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kh; korjasin viitteen 15 sivunumerot (230-131 -> 130-131)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 7:
Yhtä lailla kuin tanssilavoja on [[Suomi|Suomessa]] pidetty suomalaisena ilmiönä, ne on [[Ruotsi]]ssa nähty ruotsalaisuuden ilmentyminä, ja Ruotsissa niitä tiedetään olleen ainakin jo 1910-luvulla. Suomalaisissa sanomalehdissä ensimmäinen maininta tanssilavasta ({{k-sv|dansbana}}) on Ruotsin kruunuprinsessan syntymäpäivistä kertovassa uutisessa vuodelta 1850. Kristianiassa (nykyisessä [[Oslo]]ssa) [[Norja]]ssa tanssilava mainitaan vuonna 1876 ja [[Jeniseisk]]issä [[Siperia]]ssa myös vuonna 1876.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 11–15.</ref> Erityisen tavallisia tanssilavojen sanotaan olleen Ruotsissa maailmansotien välisenä aikana, jonka jälkeen niiden sanotaan korvautuneen katetuilla rakennuksilla. 2000-luvulla nimitystä ''dansbana'' käytetään Ruotsissa vähän.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 18.</ref>
 
Muissa kielissä, kuten [[ranskan kieli|ranskassa]] ja [[englannin kieli|englannissa]], sanalle ''tanssilava'' on ollut vaikea löytää täsmällistä vastinetta ilmiöstä muilla kielillä kerrottaessa. Irlannissa tanssilavoja ({{k-en|dance platform}}) kerrotaan kuitenkin olleen toiseen maailmansotaan asti; niillä tanssivat etenkin nuoret sunnuntaisin kirkonmenojen jälkeen, usein [[huilu]]- tai [[viulu]]pelimannin säestyksellä. Samoin lavalla tapahtuvatapahtuvia tanssitansseja kerran viikossa on tavattu [[Meksiko]]ssa. Yleisempää etenkinEtenkin englanninkielisessä maailmassa kuitenkinyleisempää on kuitenkin vastaavasti vaikeasti suomeksi käännettäväsuomennettava ”tanssihuonetanssiminen” ({{k-en|ballroom dancing}}); näistä salitansseista monet suomalaiset [[lavatanssi]]t ovat muunnelmia näistä salitansseista. Laajemmin voidaan puhua [[seuratanssi|seuratansseista]], jotka kattavat molemmat ilmiöt.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 18–20.</ref>
 
==Historiaa Suomessa==
Rivi 14:
Vanhimpia tanssilavoja Suomessa olivat kaupunkien kansanjuhlien ja muiden tapahtumien tilapäiset avolavat. Maaseudulla tanssilavojen on arveltu levinneen [[Pohjanmaan maakunta|ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta]] muualle Suomeen. Niiden rakentamista helpottivat modernit höyrysahat, joista saatiin tasaisia lattialankkuja, samalla kun tasaisempaa lattiaa vaativat myös uudet paritanssit. Yhteen lavojen leviämisen kanssa osuu myös [[nuorisoseura]]liikkeen nousu.<ref name="hy56-58">Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 56–58.</ref>
 
1900-luvun alkuvuosikymmeninä [[seuratalo]]t osittain korvasivat osittain varhaisia avolavoja.<ref name="hy56-58" /> [[Forssa]]n seudulla tehdystä tutkimuksesta nähdään, että kun tansseja 1920-luvulla oli vielä 1920-luvulla melko vähän, niin 1930-luvulla niitä alettiin järjestää enemmän. Tanssipaikkoina olivat pääasiassa [[lato|ladot]] (paikallisessa [[murre|murteessa]] ''makasiinit''”makasiinit”) ja seuratalot.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 61–63.</ref> Toisen maailmansodan jälkeen kuitenkin seurojen ja yhdistysten rakentamat tanssilavat lisääntyivät kuitenkin nopeasti.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 79.</ref>
 
==Erilaisia lavoja==
Tanssilavojen tyyppeinä erotetaan vuonna 1993 tehdyssä tutkimuksessa avolavat, katetut lavat ja suurlavat. Avolavoja rakennettiin paljon sotien jälkeen, mutta säiden armoilla ne kestivät vain muutamia vuosia lahoamatta. 2000-luvulla niitä oli enää muutamia, lähinnä katettujen lavojen laajennuksina tai tilapäiskäytössä. Katetut pienlavat taas olivat joko avo- tai umpiseinäisiä, ja umpiseinäisissä saattoi jo olla sähkö ja lasi-ikkunat.<ref name ="lt">Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 89–90, 93–98.</ref>
 
Suurlavojen rakentaminen alkoi 1950-luvun lopussa. Niitä oli tavallisesti yksi tai kaksi maakuntaa kohti hyvien liikenneyhteyksien varrella, ja niissä olivat varustuksena yleensä lasi-ikkunat, sähkövalo, porttikatos ja usein myös keittokatos ja putka. Tanssilavan ympärillä oli yleensä suuri aidattu alue ja mahdollisesti erilliset kahvio ja WC jasekä aidan ulkopuolella pysäköintialue. Usein houkuttimena on myös kaunis [[maisema]].<ref name ="lt" />
 
==Tanssilavat nykyään==
Kun maaseutu alkoi autioitua, nousi taloudellisen kannattavuuden edellytykseksi nousi laavan suuruus, ja matkat tanssilavoille pitenivät.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 101–107.</ref> [[Lounais-Suomi|Lounais-Suomessa]] tehdystä tutkimuksesta nähdään, että tällöin pienet paikalliset lavat vähenivät ja 1970-luvulla lavojen alueellisessa jakaumassa oli siirrytty kuntatasolta seututasolle. 1980- ja 1990-luvulla tanssilavojen määrä kuitenkin kääntyi kuitenkin nousuun. Osittain tämä voi liittyä kylätoiminnan nousuun.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 113–118.</ref> Myös valtakunnallisesti tanssilavojen määrä on tasaisen hitaasti vähentynyt, mutta muiden tanssipaikkojen noussut.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 119.</ref> Vuonna 2005 kesätanssipaikkoja oli tasaisesti koko maassa ja talvitanssipaikkojakin vähintään joka maakunnassa.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 130–131.</ref>
 
==Kulttuuriset viittaukset==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tanssilava”