Ero sivun ”Tanssilava” versioiden välillä

'''Tanssilava''' on ulkoilmaan [[tanssi]]paikaksi rakennettu avoin tai katettu lava, jolla harrastetaan [[lavatanssi]]a.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Nykysuomen sanakirja 5 osa| Vuosi =1959 | Luku = | Sivu = | Selite =1. painos | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =SKS | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 12.1.2010 | Kieli = }}</ref><ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 22.</ref> Tanssilavoja on esiintynyt etenkin Ruotsissa[[Ruotsi]]ssa ja [[Suomi|Suomessa]] 1800-luvulta alkaen, ja mainintoja niistä on myös Norjasta[[Norja]]sta, Venäjältä[[Venäjä]]ltä, [[Irlanti|Irlannista]] ja Meksikosta[[Meksiko]]sta. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen tanssilavojen on sanottu Ruotsissa korvautuneen katetuilla rakennuksilla, kun taas Suomessa ilmiö on jatkunut enemmän tai vähemmän elinvoimaisena edelleen.

Yhtä lailla kuin tanssilavoja on [[Suomi|Suomessa]] on pidetty suomalaisena ilmiönä, ne on [[Ruotsi]]ssa nähty ruotsalaisuuden ilmentyminä, ja Ruotsissa niitä tiedetään olleen ainakin jo 1910-luvulla. Suomalaisissa sanomalehdissä ensimmäinen maininta tanssilavasta ({{k-sv|dansbana}}) on Ruotsin kruunuprinsessan syntymäpäivistä kertovassa uutisessa vuodelta 1850. Kristianiassa (nykyisessä [[Oslo]]ssa) [[Norja]]ssa tanssilava mainitaan vuonna 1876 ja [[Jeniseisk]]issä [[Siperia]]ssa myös vuonna 1876.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 11-1511–15.</ref> Erityisen tavallisia tanssilavojen sanotaan olleen Ruotsissa maailmansotien välisenä aikana, jonka jälkeen niiden sanotaan korvautuneen katetuilla rakennuksilla. 2000-luvulla nimitystä ''dansbana'' käytetään Ruotsissa vähän.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 18.</ref>

Muissa kielissä, kuten [[ranskan kieli|ranskassa]] ja [[englannin kieli|englannissa]], täsmällistä vastinetta sanalle ''tanssilava'' ilmiöstä muilla kielillä kerrrottaessa on ollut vaikea löytää täsmällistä vastinetta ilmiöstä muilla kielillä kerrottaessa. Irlannissa kuitenkin tanssilavoja ({{k-en|dance platform}}) kerrotaan kuitenkin olleen toiseen maailmansotaan asti; niillä tanssivat etenkin nuoret sunnuntaisin kirkonmenojen jälkeen, usein [[huilu]]- tai [[viulu]]pelimannin säestyksellä. Samoin lavalla tapahtuva tanssi kerran viikossa on tavattu [[Meksiko]]ssa. Yleisempää etenkin englanninkielisessä maailmassa kuitenkin on vastaavasti vaikeasti suomeksi käännettävä "tanssihuonetanssiminen"”tanssihuonetanssiminen” ({{k-en|ballroom dancing}}); näistä salitansseista monet suomalaiset [[lavatanssi]]t ovat muunnelmia. Laajemmin voidaan puhua [[seuratanssi|seuratansseista]], jotka kattavat molemmat ilmiöt.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 18-2018–20.</ref>

Tanssilavojen rakentaminen on Suomessa [[Ilmar Talve]]n mukaan alkanut 1880- tai 1890-luvulla. Suomesta kertovassa uutisessa ruotsinkielinen sana ''dansbana'' esiintyy Suomea tarkoittavana ensi kerran 1876 [[Åbo Underrättelser]] -lehden uutisessa [[Pori]]sta. Jo tätä ennen sana oli esiintynyt uutisissa muualta.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 13-1413–14.</ref> Suomenkielinen sana tanssilava esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1879 [[Uusi Suometar|Uuden Suomettaren]] [[Mikkeli]]ä koskevassa uutisessa.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 17.</ref>

Vanhimpia tanssilavoja Suomessa olivat kaupunkien kansanjuhlien ja muiden tapahtumien tilapäiset avolavat. Maaseudulla tanssilavojen on arveltu levinneen [[Pohjanmaan maakunta|ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta]] muualle Suomeen. Niiden rakentamista helpottivat modernit höyrysahat, joista saatiin tasaisia lattialankkuja, samalla kun tasaisempaa lattiaa vaativat myös uudet paritanssit. Yhteen lavojen leviämisen kanssa osuu myös [[nuorisoseura]]liikkeen nousu.<ref name="hy56-58">Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 56-5856–58.</ref>

1900-luvun alkuvuosikymmeninä [[seuratalo]]t osittain korvasivat varhaisia avolavoja.<ref name="hy56-58" /> [[Forssa]]n seudulla tehdystä tutkimuksesta nähdään, että kun tansseja 1920-luvulla oli vielä melko vähän, niin 1930-luvulla niitä alettiin järjestää enemmän. Tanssipaikkoina olivat pääasiassa ladot (paikallisessa [[murre|murteessa]] ''makasiinit'') ja seuratalot.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 61-6361–63.</ref> Toisen maailmansodan jälkeen kuitenkin seurojen ja yhdistysten rakentamat tanssilavat lisääntyivät nopeasti.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 79.</ref>

Tanssilavojen tyyppeinä erotetaan vuonna 1993 tehdyssä tutkimuksessa avolavat, katetut lavat ja suurlavat. Avolavoja rakennettiin paljon sotien jälkeen, mutta säiden armoilla ne kestivät vain muutamia vuosia lahoamatta. 2000-luvulla niitä oli enää muutamia, lähinnä katettujen lavojen laajennuksina tai tilapäiskäytössä. Katetut pienlavat taas olivat joko avo- tai umpiseinäisiä, ja umpiseinäisissä saattoi jo olla sähkö ja lasi-ikkunat.<ref name ="lt">Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 89-9089–90, 93-9893–98.</ref>

Kun maaseutu alkoi autioitua, nousi taloudellisen kannattavuuden edellytykseksi laavan suuruus, ja matkat tanssilavoille pitenivät.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 101-107101–107.</ref> [[Lounais-Suomi|Lounais-Suomessa]] tehdystä tutkimuksesta nähdään, että tällöin pienet paikalliset lavat vähenivät ja 1970-luvulla lavojen alueellisessa jakaumassa oli siirrytty kuntatasolta seututasolle. 1980- ja 1990-luvulla tanssilavojen määrä kuitenkin kääntyi nousuun. Osittain tämä voi liittyä kylätoiminnan nousuun.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 113-118113–118.</ref> Myös valtakunnallisesti tanssilavojen määrä on tasaisen hitaasti vähentynyt, mutta muiden tanssipaikkojen noussut.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 119.</ref> Vuonna 2005 kesätanssipaikkoja oli tasaisesti koko maassa ja talvitanssipaikkojakin vähintään joka maakunnassa.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 230-131130–131.</ref>

Tanssilava mainitaan [[P. Mustapää]]n tunnetussa runossa "Viimeisestä”Viimeisestä illasta"illasta” kokoelmassa ''Laulu vaakalinnusta'' vuodelta 1927. Myös lauluksi sävelletty runo alkaa sanoin: "Istuimme”Istuimme kahden tanssilavan luona"luona”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://sites.google.com/site/runooskareita/p.mustap%C3%A4%C3%A4viimeisest%C3%A4illasta | Nimeke =Viimeisestä illasta | Tekijä =P. Mustapää | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Runo.oskareita. aikuisen runovalintoja vuosien varrelta| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 19.9.2010 }}</ref>