Ero sivun ”Šamil” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti muokkasi: ro:Imam Șamil |
linkit |
||
Rivi 10:
Muslimit tunsivat elämäntapansa uhatuksi ja julistivat [[pyhä sota|pyhän sodan]] venäläisiä vastaan. Joukkojen johtajana oli tuolloin mullah [[Ghazi Muhammad|Ghāzī Muḥammad]]. Šamil oli Ghazin lapsuudenystävä, ja hänestä tuli tämän oppilas. Ghazi kuoli taistelussa vuonna 1832 ja hänen seuraajansa Gamzat Bekin surmasivat hänen omat miehensä. Šamil valittiin vuonna 1834 Dagestanin kolmanneksi imaamiksi ja vastarinnan johtajaksi. Hän tuli tunnetuksi nimellä al-Imam al-Azam, koko Kaukasian johtaja. Šamil laajensi dagestanilais- ja tšetšeenijoukkoja ja voitti monia taisteluja venäläisiä vastaan vuoteen 1859 saakka. Hän käytti tehokkaasti sissitaktiikoita. Venäjä aloitti uuden sotaretken vuonna 1838, ja vaikka kapinallisten päätukikohta Ahulgo valloitettiin, Šamilia ei saatu kiinni.
Vuonna 1857 venäläiset päättivät päästä eroon Šamilista, jonka maine oli levinnyt [[Länsi-Eurooppa]]an asti, ja joka oli saavuttanut legendaarisen maineen paikallisten joukossa. Suuri ja hyvin varustettu armeija valtasi Šamilin linnoituksen
Šamil vietiin [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] keisari [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II:n]] nähtäväksi ja karkotettiin [[Kaluga]]an, [[Moskova]]n eteläpuolelle. Vuonna 1869 hän sai keisarilta luvan pyhiinvaellukseen [[Mekka]]an, jonne hän matkusti [[Konstantinopoli]]n kautta. Šamil kuoli [[Medina]]ssa vuonna 1871 ja hänet haudattiin Jannatul Baqiin. Hänen pojistaan tuli Venäjän ja Turkin keisarillisen armeijan upseereita.
| |||