Ero sivun ”Viides herätysliike” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 9061387, jonka teki 194.197.9.248 (keskustelu) |
|||
Rivi 7:
Viidesläisten määrää on vaikea arvioida, koska se ei ole organisoitunut yhtenäiseksi järjestöksi, vaan toiminta jakautunut moneen järjestön alaisuuteen, eivätkä monetkaan näistä rekisteröi kannattajiaan jäseniksi niin kuin vanhemmat herätysliikkeet. Suuntaa antavia ovat näiden uuspietisten järjestöjen valtakunnallisten kesäjuhlien kävijämäärät. Kansan Raamattuseuran "Sanan suvipäivillä" käy noin 5000–7000 henkeä, Kansanlähetyksen Kansanlähetyspäivillä 7000–10 000 ja Raamattuopiston "Kesäsanomassa" 2000 henkeä. Lisäksi on vielä nuorten tapahtumat sekä paikalliset evankelioimistapahtumat ja lähetysjärjestöjen kesäjuhlat. Näin ollen aktiivisia viidesläisiä voitaisiin arvioida olevan noin 20 000.
== Liikkeen synty ja kehitys ==
=== Muromalaisuus ===
Viidesläisyyden pohjana on perinteinen [[pietismi]] ja anglosaksinen evankelioiva herätyskristillisyys. Tästä syystä se tunnetaan myös nimellä '''uuspietismi'''. Pietismi on syntynyt [[Saksa]]ssa [[1600-luku|1600-luvulla]] ja Suomessa se nousi vahvaan asemaan [[1700-luku|1700-luvun]] lopulla ja [[1800-luku|1800-luvulla]], jolloin pietistinen liikehdintä synnytti pohjan suomalaisille herätysliikkeille, erityisesti herännäisyydelle.
Uuspietismin ja siten koko viidesläisyyden isä oli pastori [[Urho Muroma]] (1890–1966), joka oli taustaltaan [[evankelinen herätysliike|evankeliseen herätysliikkeeseen]] kuuluva ja evankelisen papin poika. Muroma koki voimakkaan herätyksen [[norjalaiset|norjalaisen]] [[Albert Lunde]]n evankelioimiskokouksessa [[18. lokakuuta]] [[1912]]. [[Norja]]ssa uuspietismi oli jo nimittäin saanut jalansijaa. Viisi vuotta myöhemmin Muroma vihittiin papiksi ja hän aloitti evankelioimistyön erityisesti työväestön keskuudessa.
Muroma vakuuttui siitä, että vapaiden suuntien keinot ihmisten uskoon tulemiseksi olivat parempia kuin luterilaisen kirkon jumalanpalveluksineen. Kansan herättäminen vaati siis evankelioimista ja herätyskokouksia, joten Muroma aloitti laajan koko 1920-1930-luvun kestäneen evankelioimistoiminnan, joka käsitti useita laajoja kokoussarjoja. Kokouksiin osallistui vähintäänkin yli 100 000 ihmistä ja kokouksista sai alkunsa monet laajat herätykset.
Vuonna [[1929]] Muroma perusti ''[[Herää Valvomaan]]''-lehden herätyskokouksissa uskoon tulleiden tueksi ja evankelioimistyön tukiverkoksi. Tästä lehdestä muodostuikin myöhemmin muromalaisen viidesläisyyden pää-äänenkannattaja. Nykyisin se tunnetaan nimellä ''[[Elämään]]''. Muroma oli toiminut aluksi eri kristillisten yhdistysten ja järjestöjen puitteissa, mutta toiminnan laajennettua perustettiin sen tukijaksi ''Suomen evankelisluterilainen Sisälähetyssäätiö'' esikuvanaan Norjan Sisälähetyssäätiö. Säätiön nimi muutettiin [[1979]] Suomen Raamattuopiston säätiöksi (SROS). Myös Norjan mallin mukaisesti vuonna [[1945]] perustettiin [[Suomen Raamattuopisto]] (SRO) levittämään herätystä koko maahan. Suomen Raamattuopistosta muodostui muromalaisen viidesläisyyden keskusjärjestö. Sen tueksi perustettiin [[1946]] Suomen Raamattuopiston ystävät Ry.
=== Uuspietismin hajaannus ===
Viidesläisyys ei ole kuitenkaan samalla tavalla yhtenäinen ja keskusjohtoinen kuin esimerkiksi evankelinen herätysliike. Suomen Raamattuopiston ympärille keskittynyt muromalaisuus ei ole ainut viidesläisyyden suuntaus. [[1945]] perustettiin myös [[Kansan Raamattuseura]] (KRS), joka oli syntynyt evankelista [[Frank Mangs]]in (1897-1994) 1920-1930-luvuilla evankelioiman herätyksen pohjalle. Muroman Sisälähetyssäätiö oli aikanaan kutsunut alun perin [[Närpiö]]stä kotoisin olevan mutta [[Ruotsi]]n [[Karlstad]]issa asuvan Mangsin aikanaan Suomeen, mutta pian 1940-luvulla näiden kahden suuntauksen välille oli syntynyt kilpailuasetelma. Erityisesti Muroma ja Sisälähetyssäätiö suhtautuivat epäluuloisesti Kansan Raamattuseuraan sen yleiskristillisyyttä korostavan pohjan takia. KRS:n ja muromalaisuuden välit kiristyivät, kun KRS:n evankelioimistyö kasvoi voimakkaasti ja Raamattuopiston väkeä siirtyi KRS:n palvelukseen. Näin ollen 1940-luvulla syntyi uuspietismin ensimmäinen hajaannus. Välit kuitenkin paranivat 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa, jolloin jopa järjestöjen yhdistämisestä neuvoteltiin. Yhteistyöpyrkimykset kuitenkin kariutuivat opillisiin eroihin.
== Uuspietistisen liikkeen nousu 1960-luvulla ==
| |||