Ero sivun ”Jarmo Mäkilä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Jarmo Mäkilä''' (oik. Jarmo Esa Antero Mäkilä, s. [[1. heinäkuuta]] [[1952]] [[Rauma]])<ref>[http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija.asp?id=941 Kuvataiteilijamatrikkeli]</ref> on [[suomalainen]] [[taidemaalari]]. Häntä on luonnehdittu yhdeksi Suomen keskeisistä [[postmodernismi]]a edustavista [[Kuvataiteilija|kuvataiteilijoista]]. Hänen ensinäyttelynsä oli vuonna 1970. Maalaukset ovat usein hätkähdyttäviä ja niissä on mukana eroottista ja yhteiskunnallisista ainesta.<ref name="cd-facta" />
 
Mäkilä opiskeli [[Taideteollinen korkeakoulu|Taideteollisessa oppilaitoksessa]] 1970–1971 ja [[Kuvataideakatemia|Taideakatemia]]n koulussa 1970–1974.
Mäkilän maalaukset olivat aluksi tummasävyisiä ja realistisia. Sittemmin hän on soveltanut muun muassa sarjakuvan ilmaisukeinoja. Mäkilän postmoderneissa maalauksissa historialliset ja modernit elementit yhdistyvät barokkimaisen runsaiksi näkymiksi. Maalaukset ovat usein hätkähdyttäviä ja niissä on mukana eroottista ja yhteiskunnallisista ainesta.<ref name="cd-facta">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = CD-Facta | Vuosi = 1998 | Kappale = Mäkilä, Jarmo | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-23152-5 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = cd | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
Mäkilän maalaukset olivat aluksi tummasävyisiä ja realistisia. Sittemmin hän on soveltanut muun muassa sarjakuvan ilmaisukeinoja. Mäkilän postmoderneissa maalauksissa historialliset ja modernit elementit yhdistyvät barokkimaisen runsaiksi näkymiksi. Maalaukset ovat usein hätkähdyttäviä ja niissä on mukana eroottista ja yhteiskunnallisista ainesta.<ref name="cd-facta">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = CD-Facta | Vuosi = 1998 | Kappale = Mäkilä, Jarmo | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-23152-5 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = cd | Viitattu = | Kieli = }}</ref> 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun poliittinen liikehdintä ja ilmapiiri näkyi Mäkilän varhaisissa töissä muun muassa työläisaiheina.
Mäkilä opiskeli [[Taideteollinen korkeakoulu|Taideteollisessa oppilaitoksessa]] 1970–1971 ja [[Kuvataideakatemia|Taideakatemia]]n koulussa 1970–1974. 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun poliittinen liikehdintä ja ilmapiiri näkyi Mäkilän varhaisissa töissä muun muassa työläisaiheina. 1980-luvulla hän käytti töissään aiheita [[populaarikulttuuri]]sta ja kulutusyhteiskunnan pintailmiöistä, mutta liitti niihin myös [[mytologia|mytologisia]] aineksia tai [[korkeakulttuuri]]n aihemaailmaa. Teoksissa esiintyi esimerkiksi [[punk]]karien kuvia ja [[bodari|bodattuja]] ihmishahmoja. Mäkilä luettiin pian Suomen keskeisimpiin postmoderneihin maalareihin.
 
MäkiläSittemmin opiskelihän [[Taideteollinenon korkeakoulu|Taideteollisessasoveltanut oppilaitoksessa]]muun 1970–1971muassa ja [[Kuvataideakatemia|Taideakatemia]]n koulussasarjakuvan 1970–1974ilmaisukeinoja. 1960-luvunMäkilän lopunpostmoderneissa jamaalauksissa 1970-luvun alun poliittinen liikehdintähistorialliset ja ilmapiirimodernit näkyielementit Mäkilänyhdistyvät varhaisissabarokkimaisen töissärunsaiksi muunnäkymiksi.<ref muassaname="cd-facta" työläisaiheina./> 1980-luvulla hän käytti töissään aiheita [[populaarikulttuuri]]sta ja kulutusyhteiskunnan pintailmiöistä, mutta liitti niihin myös [[mytologia|mytologisia]] aineksia tai [[korkeakulttuuri]]n aihemaailmaa. Teoksissa esiintyi esimerkiksi [[punk]]karien kuvia ja [[bodari|bodattuja]] ihmishahmoja. Mäkilä luettiin pian Suomen keskeisimpiin postmoderneihin maalareihin.
 
Mäkilä on tunnettu erityisesti suurista ja värikkäistä akryylimaalauksistaan, joissa hän saattaa yhdistellä aiheita [[maalaustaide|maalaustaiteen]] historiasta, [[sarjakuva|sarjakuvista]], [[mainos|mainoksista]], rock-kuvastosta tai [[elokuva|elokuvista]]. Mäkilä on lisäksi julkaissut joitakin sarjakuva-albumeita: ''Aavekaupunki'' (1988) ja ''Daydreamer'' (2002). Teoksiin on sisältynyt myös omakuvia 1970-luvulta lähtien.