Ero sivun ”Horn (suku)” versioiden välillä

510 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (nro 92)
Olof Matssonin vaimo on oletettavasti Katarina Gudmursdotter. Olofilla oli viisi tunnettua poikaa.
 
* Jöns Olofsson (1420–1436), asemies, joutui riitaan balttilaisen aatelismiehen Hans Dalhusenin kanssa. Tämä aloitti Jönsia vastaan yksityissodan ja poltti hänen kartanonsa Halikossa. Jöns Olofsson oli Söderköpingin herrainpäivillä lokakuussa 1436. Jöns Olofssonin vaimon nimeä ei tiedetä. 1440-luvulla hänet surmasi varsinaissuomalainen rälssimies [[Gödik Fincke]], joka säilytti henkensä sopimalla 1447 suvun kanssa korvauksista ja lahjoittamalla Turun tuomiokirkolle tilan Sauvosta.<ref>K.Blomstedt: Horn-suvun alkuhistoria, erillispainos historiallisesta arkistosta, s.43</ref>
* Mathias Olaus (1438–1448), pappi, nousi Uppsalan tuomiorovastiksi 1438 - 1448.
* Petrus Olaus (1447–1448), pappi, Nauvon kirkkoherra, ja hän oli mahdollisesti sama Petrus Olaus, joka toimi Turussa 1434 keisarillisena notaarina ja joka piti Uppsalan hiippakunnan pappismiehenä hallussaan Korppoon [[kirkkopitäjä]]ä.
* Jakob Olofsson (1439–1448), asemies, omisti tiloja Halikossa, Perniössä ja Mynämäellä, mutta hänen ei tiedetä hoitaneen julkisia tehtäviä. Jakob Horn otti osaa Turun kokoukseen 1439, missä Suomen aateliset ja "hyvät miehet" käsittelivät "valtakunnalle tähdellisiä asioita" eli hyväksyivät Kaarle Knutson Bonden valtakunnanhoitajaksi.<ref>K.Blomstedt: Horn-suvun alkuhistoria, erillispainos historiallisesta arkistosta, s.35</ref> Tämä sukuhaara sammui miehen puolelta 1540-luvulla. Jakob Olofssonin tyttäristä tunnetaan Birgitta-niminen nunna ja Cecilia, jonka aviomies Porvoon kuninkaankartanon vouti Tuve MånsssonMånsson käytti [[Natt och Dag]]-suvun vaakunaa. Hän toimi Porvoon läänin voutina 1470 ja 1480.
* Henrik Olofsson (1407–1448), asemies. Hän sai 1407 kuningas [[Eerik Pommerilainen|Eerik Pommerilaiselta]] verovapauden tiloihinsa. Hän teki suvun kannalta merkittävän naimakaupan naidessaan Turun linnanpäällikön [[Klaus Lydekenpoika Djäkn|Klas Lydekesson Djäknin]] tyttären Cecilian. Hornit saivat avioliiton kautta useita tiloja, muun muassa Kankaisten kartanon [[Masku]]sta, sekä vaikutusvaltaa.
 
*Eric Anthoni, Finlands medeltida frälse och 1500-talsadel, 1970
*Kaarlo Blomstedt, Horn-suvun alkuhistoria, Historiallinen Arkisto 27:3, 1918
 
{{Viitteet}}
<references/>
 
[[Luokka:Suomen historia]]
1 669

muokkausta