Ero sivun ”Mynäjoki” versioiden välillä

'''Mynäjoki''' on [[Mynämäki|Mynämäen]] ja [[Pöytyä]]n, (aiemmin [[Yläne]]een,en) kuntien alueella kulkeva [[joki]], joka virtaa Mynämäen keskustan ja [[Mietoinen|Mietoisten]] laajojen peltoaukeiden halki [[Mietoistenlahti|Mietoistenlahteen]]. Se saa alkunsa [[Kurjenrahkan kansallispuisto]]n laidalla sijaitsevasta [[Mynäjärvi|Mynäjärvestä]]. Joen toinen päähaara alkaa nimillä Raasinoja ja Raasinjoki –nimisenä Yläneeltä Raasin suoalueilta.<ref name="päätös">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=30325&lan=sv | Nimeke =Mietoisten jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätös | Julkaisupaikka =ymparisto.fi | Ajankohta =27.1.2005 | Julkaisija =Lounais-Suomen Ympäristökeskus | Viitattu =9.11.2007 }}</ref><ref name="esite">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=76474&lan=fi | Nimeke =Vakka-Suomen joet | Julkaisu =Vesien tila - esitesarja | Julkaisupaikka = ymparisto.fi | Ajankohta =2007 | Julkaisija =Lounais-Suomen ympäristökeskus | Viitattu =16.11.2007 }}</ref> Mynäjokeen tuovat vettä myös monet muut alueen soilta alkavat pienet joet ja [[puro]]t, joten joen vesi on ruskeaa ja [[humus]]pitoista.<ref name="esite"/> Koska valuma-alueen järvisyys on vain 0,3 prosenttia, ovat virtaaman vaihtelut suuria. Niitä ovat lisänneet myös viime vuosikymmenten tehokkaat ojitukset joen alkuosien metsä- ja suoalueilla.<ref name="päätös"/><ref name="esite"/> Lähes kaikkiin Mynäjoen alajuoksun pieniin koskiin on joskus rakennettu saha tai mylly.<ref name="esite"/>

Maatalous on Mynäjoen suurin ravinnekuormittaja, fosforista lähes 70 prosenttia ja typestä yli 60 prosenttia on peräisin maataloudesta. Peltojen osuus valuma-alueesta on suuri etenkin Mynäjoen alajuoksulla. Pistemäistä ravinnekuormitusta jokeen tulee Mietoisten jätevedenpuhdistamolta, Yläneen ja Mynämäen jätevedet johdetaan nykyään puolestaan [[Säkylä]]n ja [[Raisio]]n puhdistamoihin. Mynäjoen veden laatu on välttävää ja sitä heikentävät valumavesien runsasravinteisuus ja savisuus. Keskimäärin joen fosforikuormitus oli vuosina 2000–2005 arviolta 4 tonnia ja typpikuormitus 88 tonnia vuodessa. Nykyisellään Mynäjoki, [[Laajoki]] ja [[Hirvijoki (Varsinais-Suomi)|Hirvijoki]] kuljettavat mukanaan kymmenen prosenttia saaristomereenSaaristomereen tulevasta vuotuisesta typpi- ja fosforikuormasta.<ref name="esite"/>

Mynäjokeen on istutettu aikaisempina vuosina [[jokirapu]]ja, mutta ne kuolivat [[rapurutto]]on ja liian [[Happamuus|happamaan]] veteen. Vuonna 2008 jokeen istutettiin [[täplärapu]]a, jonka odotetaan menestyvän paremmin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Koivisto, Anna | Otsikko = Ravustuskausi starttasi tiistaina | Julkaisu = Rannikkoseutu | Ajankohta = 24.7.2009 | Numero = 56 | Sivut = 5 | Julkaisupaikka = Raisio | Julkaisija = Suomen Paikallissanomat Oy}}</ref> Jokeen nousee [[Mynälahti|Mynälahdelta]] jonkin verran [[taimen]]ia, [[siika]]a ja [[lohi]]a. Paikallinen kalastusalue ja kalatalouskeskus ovat lisäksi suunnitelleet myös lohi-istutuksia jokeen.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Mynäjokeen ja Laajokeen ehdotetaan lohi-istutuksia | Julkaisu = Vakka-Suomen Sanomat | Ajankohta = 21.1.2010 | Sivut = 3}}</ref>