Ero sivun ”Kirkko ja valtio -komitea” versioiden välillä

Oikaisu: Uusien luostarien perustamiskielto oli kumottu jo 1969, voimassa oli yhä, ettei niihin voitu ottaa muita kuin Suomen kansalaisia. Tämän rajoituksen komitea ehdotti kumottavaksi.
p
(Oikaisu: Uusien luostarien perustamiskielto oli kumottu jo 1969, voimassa oli yhä, ettei niihin voitu ottaa muita kuin Suomen kansalaisia. Tämän rajoituksen komitea ehdotti kumottavaksi.)
* Lain edellyttämät uskonnolliset [[vala]]t kuten [[Virkavala|virka-]], [[Sotilasvala|sotilas-]] ja [[todistajanvala]] oli poistettava ja korvattava kaikissa tapauksissa ''[[kunnia]]n ja [[omatunto|omantunnon]] kautta'' annettavalla [[Juhlallinen vakuutus|vakuutuksella]].<ref>Komitean mietintö, s. 229</ref>
* [[Suomen rikoslaki|Rikoslaista]] oli poistettava käsite [[jumalanpilkka]] ja samalla myös sana [[Jumala]]. Sen sijaan oli säädettävä rangaistavaksi yleisemmin sen halventaminen, mitä jossakin Suomessa laillisesti toimivassa uskonnollisessa yhdyskunnassa pidetään [[pyhä]]nä.<ref>Komitean mietintö, s. 233.</ref>
* UskonnonvapauslaissaOli kumottava uskonnonvapauslaissa ollut uusiensäännös, jonka mukaan Suomessa toimiviin [[luostari|luostareihin]]en perustamistavoitiin koskenutottaa kielto[[noviisi|noviiseiksi]] olivain kumottavaSuomen kansalaisia.<ref>Komitean mietintö, s. 240.</ref>
* [[Rukouspäivä]]julistusten antaminen oli siirrettävä valtio­neuvostolta Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle, ja rukouspäiviin liittyneet [[Yleisötapahtuma|julkisia huveja]] koskeneet rajoitukset oli kumottava.<ref>Komitean mietintö, s. 248.</ref>
 
Lausuntokierroksen jälkeen opetusministeriö asetti työryhmätasoisen valmisteluelimen tekemään käytännön toimenpide-ehdotuksia komiteanmietinnön pohjalta. Työryhmä kuitenkin ehdotti, että käytännöllisesti katsoen mitään komitean muutosehdotuksista ei tule toteuttaa. Puheenjohtaja [[Jaakko Numminen|Jaakko Nummisen]] lehdistölausuntojen mukaan ”yhteiskunnan asenneilmasto on tällä hetkellä sellainen, ettei muutoksille ole nyt sijaa”.
 
Osa komitean ehdotuksista on toteutettu 1990-luvulla tai myöhemmin. Vuonna 1993 säädettiin uusi, entistä selvästi suppeampi [[kirkkolaki]], joka siirsi kirkon itse ''kirkkojärjestyksellä'' päätettäväksi monia kirkon sisäisiä asioita, joista oli ennen säädetty lailla. Komitean ehdotuksen mukaisesti myös tuomiokapitulit siirrettiin vuonnavuoden 19961997 kokonaanalussa kirkon yllä­pidettäviksi.<ref>{{Verkkoviite verkkoviite| Osoite = http://www.finlex.fi/fi/esityksetlaki/healkup/1996/1996013919960935 | Nimeke=Hallituksen esitys 139/1996 kirkkolain muuttamiseksi | Julkaisija=Valtioneuvosto (perusteluosan kappaleessa 5, Asian valmistelu, mainitaan, että komitea oli näin ehdottanut | Viitattu=7.9.2010}}</ref>. Laki
tuomiokapitulien ylläpidon ja kuurojenpapin virkojen siirtämisestä sekä eräiden tonttien luovuttamisesta Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle (935/1996) | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 11.9.2010}}</ref> Vuonna 1995 uudistettiin [[Vuoden 1919 hallitusmuoto|hallitusmuodon]] [[Perusoikeus|perusoikeuksia]] koskeneet säännökset, niiden joukossa myös uskonnonvapautta koskeva kohta. Oikeusasiantuntija [[Pauli Noppa|Pauli Nopan]] mukaan ennen uudistusta uskonnonvapauden periaatetta ei ilmaistu lainsäädännössä lainkaan, ellei uskonnonvapauslain nimeä katsota sellaiseksi.<ref name="Noppa">Noppa, Pauli: Valtiokirkon hallinnollis-lainsäädännöllinen asema ja muutoksen mahdollisuus. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Vaismaa, Aaro (toim.) | Nimeke=Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä | Sivu=177 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-97679-2-4}}</ref> Vuonna 2003 säädettiin uusi [[uskonnonvapauslaki]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030453 | Nimeke=Uskonnonvapauslaki (453/2003) | Julkaisu=Finlex | Viitattu=8.9.2010}}</ref>
 
Vuonna 1995 uudistettiin [[Vuoden 1919 hallitusmuoto|hallitusmuodon]] [[Perusoikeus|perusoikeuksia]] koskeneet säännökset, niiden joukossa myös uskonnonvapautta koskeva kohta. Oikeusasiantuntija [[Pauli Noppa|Pauli Nopan]] mukaan ennen uudistusta uskonnonvapauden periaatetta ei ilmaistu lainsäädännössä lainkaan, ellei uskonnonvapauslain nimeä katsota sellaiseksi.<ref name="Noppa">Noppa, Pauli: Valtiokirkon hallinnollis-lainsäädännöllinen asema ja muutoksen mahdollisuus. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Vaismaa, Aaro (toim.) | Nimeke=Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä | Sivu=177 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-97679-2-4}}</ref> Vuonna 2003 säädettiin uusi [[uskonnonvapauslaki]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030453 | Nimeke=Uskonnonvapauslaki (453/2003) | Julkaisu=Finlex | Viitattu=8.9.2010}}</ref>
 
== Vapaa-ajattelijain liiton lausunto ==
94 779

muokkausta