Ero sivun ”Kirkko ja valtio -komitea” versioiden välillä

p
viitefix
(Komitean ehdotukset)
p (viitefix)
'''Kirkko ja valtio -komitea''' oli [[parlamenttiParlamentti|parlamentaarinen]] [[komitea]], joka selvitti [[Kirkon ja valtion suhde Suomessa|kirkon ja valtion välistä suhdetta]]. [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen luterilainen kirkko]] oli toivonut komitean asettamista, ja [[Paasion II hallitus|Rafael Paasion toinen hallitus]] asetti komitean huhtikuussa [[1972]]. Komitea sai työnsä valmiiksi kesäkuussa 1977. Komitea oli mietinnössään pääosin yksimielinen luterilaisen kirkon vuoden 1970 vastaavan komitean kanssa. Komitea katsoi, että kirkkojen ja valtion välinen suhde tulisi säilyttää pääpiirteissään ennallaan.<ref name="Mäkinen">{{Verkkoviite | Osoite=https://oa.doria.fi/handle/10024/37336 | Nimeke=Sivustaseuraajasta kansankirkon toimijaksi: SDP:n kirkkopolitiikka vuosina 1977–1987 | Tekijä=Mäkinen, Joonas | Selite=Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian pro gradu -tutkielma | Tiedostomuoto=PDF | Ajankohta=Maaliskuu 2008 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, kirkkohistorian laitos | Viitattu=1.7.2008}}</ref>
 
Komitean puheenjohtajana oli [[Suomen sosialidemokraattinen puolue|SDP]]:n poliitikko ja [[seurakunta]]toimija [[Aarne Laurila]] sekä sihteereinä [[teologi]] [[Juha Seppo]] ja [[oikeustiede|oikeusoppinut]] [[Lauri Tarasti]]. Komitean muita jäseniä olivat muun muassa tuleva [[arkkipiispa]] [[Mikko Juva]], kansanedustaja [[Matti Ahde]] ([[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]), kansanedustaja [[Kalevi Kivistö]] ([[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]]), teologi [[Maunu Sinnemäki]] (SDP), kansanedustaja [[Raino Westerholm]] ([[Suomen Kristillisdemokraatit|SKL]]), [[pappi]] [[Juhani Simojoki]] (SDP) sekä asiantuntijana [[professori]] [[Eino Murtorinne]].<ref name="Mäkinen"/>
== Komitean ehdotukset ==
 
Komitea käsitteli mietinnössään laajasti [[kirkonKirkon ja valtion suhde Suomessa|kirkon ja valtion suhdetta]] sekä [[uskonnonvapausUskonnonvapaus|uskonnonvapautta]] koskevaa lainsäädäntöä. Komitea ehdotti kirkon ja valtion suhteiden pysyttämistä oleellisimmilta kohdiltaan ennallaan. Seuraavia asioita se kuitenkin ehdotti muutettaviksi:
 
* Eroamisen [[Rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta|uskonnollisesta yhdys­kunnasta]] ehdotettiin tulevan voimaan 10 päivän kuluttua asiaa koskevan ilmoituksen tekemästä (tuolloisen lain mukaan se tuli voimaan vasta kuu­kauden kuluttua).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kirkko ja valtio -komitea | Nimeke=Kirkko ja valtio -komitean mietintö | Selite=Komiteanmietintö 21/1977 | Sivu = 61 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Opetusministeriö | Vuosi=1977 | Tunniste=ISBN 951-46-2246-4}}</ref>
* [[Uskonnonvapauslaki|Uskonnonvapauslaista]] oli poistettava säännös, jonka mukaan [[valtioneuvosto]]lla oli oikeus tarkastuttaa uskonnollisia yhdyskuntia määräämällään henkilöllä.<ref>Komitean mietintö, s. 63.</ref>
* Silloinen sisällöltään huomattavan laaja [[kirkkolaki]] oli jaettava kahtia. Kirkkolaissa oli säädettävä vain kirkon ja valtion suhteisiin liittyvistä asioista, kun taas kirkon sisäisiä asioita koskevat säännökset oli siirrettävä kirkon itse päätettäviksi. Samalla oli kumottava [[valtiopäiväjärjestysValtiopäiväjärjestys|valtiopäiväjärjestyksen]] säännös, jonka mukaan muut kuin Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluneet kansan­edustajat eivät saaneet osallistua kirkko­lain käsittelyyn [[eduskuntaEduskunta|edus­kunnassa]].<ref name=mietinto90>Komitean mietintö, s. 90.</ref>
* Vanha 1700-luvulla annettu laki [[papisto]]n [[erioikeusErioikeus|erioikeuksista]] oli kumottava, samoin valtio­päivä­järjestyksen säännös, jonka mukaan mainittua lakia voitiin muuttaa vain [[perustuslakiPerustuslaki|perustus­lain]] säätämis­järjestyksessä.<ref name=mietinto90 />
* [[Yhtiö]]iden ja muiden yhteisöjen maksama [[kirkollisvero]] olisi jaettu eri uskonnollisten yhdys­kuntien kesken niiden jäsen­määrien suhteessa. Uskonto­kuntiin kuulumattomien osuus olisi mennyt valtiolle.<ref>Komitean mietintö, s. 121.</ref>
* [[Väestörekisteri]]n ylläpito olisi ollut vähitellen siirrettävä kirkolta kokonaan valtion hoidettavaksi. Siirtymä­vaiheessa kirkko olisi saanut valtiolta korvauksia niistä asiaan liittyvistä tehtävistä, joita se yhä suoritti.<ref>Komitean mietintö, s. 133.</ref>
* Evankelisluterilaisten [[seurakuntaSeurakunta|seura­kuntien]] [[hautausmaa]]t olisivat edelleen toimineet yleisinä hautausmaina, mutta seura­kunnat olisi lailla velvoitettava luovuttamaan niistä korvausta vastaan hauta­paikkoja myös kirkkoon kuulumattomille. [[Kunta]] ja seura­kunta olisivat kuitenkin voineet keskenään sopia hautaus­maiden yllä­pidosta myös toisin.<ref>Komitean mietintö, s. 142.</ref>
* Olisi säädettävä laki seurakunnille suoritettavasta valtion avusta kulttuuri­historiallisesti arvokkaiden [[kirkkoKirkko (rakennus)|kirkko­rakennusten]] kunnossa­pitämiseksi.<ref>Komitean mietintö, s. 151.</ref>
* [[Kirkkolaki|Kirkkolaista]] samoin kuin [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksista kirkkoa]] koskevasta laista oli poistettava merkitykseltään epämääräiseksi jäänyt maininta, jonka mukaan "kirkon”kirkon ylin hallitus on valtakunnan hallituksen asiana"asiana”<ref>Komitean mietintö, s. 154.</ref>
* Päätösvalta seurakuntajaosta oli siirrettävä kirkon toimi­elimille, kuitenkin siten, että päätös oli alistettava valtio­neuvoston vahvistettavaksi.<ref>Komitean mietintö, s. 156.</ref>
* [[Hiippakunta|Hiippakuntien]] hallinto ja [[tuomiokapituli]]t, joiden kustannuksista valtio oli huolehtinut [[Kustaa Vaasa]]n ajoista saakka, oli siirrettävä kirkon yllä­pidettäviksi.<ref>Komitean mietintö, s. 162.</ref> Samalla oli [[piispaPiispa|piispojen]] nimittäminen virkaansa siirrettävä [[tasavallanTasavallan presidentti|presidentiltä]] kirkon viran­omaisille.<ref>Komitean mietintö, s. 164.</ref>
* [[Sotilaspappi]]en ja [[vankilapappi]]en nimitysvalta oli siirrettävä kirkolle.<ref>Komitean mietintö, s. 209, 218.</ref>
* Lain edellyttämät uskonnolliset [[vala]]t kuten [[virkavalaVirkavala|virka-]], [[sotilasvalaSotilasvala|sotilas-]] ja [[todistajanvala]] oli poistettava ja korvattava kaikissa tapauksissa ''[[kunnia]]n ja [[omatunto|umantunnonomantunnon]] kautta'' annettavalla [[juhlallinenJuhlallinen vakuutus|vakuutuksella]].<ref>Komitean mietintö, s. 229</ref>
* [[Suomen rikoslaki|Rikoslaista]] oli poistettava käsite [[jumalanpilkka]] ja samalla myös sana [[Jumala]]. Sen sijaan oli säädettävä rangaistavaksi yleisemmin sen halventaminen, mitä jossakin Suomessa laillisesti toimivassa uskonnollisessa yhdyskunnassa pidetään [[pyhä]]nä.<ref>Komitean mietintö, s. 233.</ref>
* Uskonnonvapauslaissa ollut uusien [[luostari]]en perustamista koskenut kielto oli kumottava.<ref>Komitean mietintö, s. 240.</ref>
* [[Rukouspäivä]]julistusten antaminen oli siirrettävä valtio­neuvostolta Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle, ja rukouspäiviin liittyneet [[yleisötapahtumaYleisötapahtuma|julkisia huveja]] koskeneet rajoitukset oli kumottava.<ref>Komitean mietintö, s. 248.</ref>
 
== Mietinnön vastaanotto ja ehdotusten toteuttaminen ==
Osa komitean ehdotuksista on toteutettu 1990-luvulla tai myöhemmin. Vuonna 1993 säädettiin uusi, entistä selvästi suppeampi [[kirkkolaki]], joka siirsi kirkon itse ''kirkkojärjestyksellä'' päätettäväksi monia kirkon sisäisiä asioita, joista oli ennen säädetty lailla. Komitean ehdotuksen mukaisesti myös tuomiokapitulit siirrettiin vuonna 1996 kokonaan kirkon yllä­pidettäviksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1996/19960139 | Nimeke=Hallituksen esitys 139/1996 kirkkolain muuttamiseksi | Julkaisija=Valtioneuvosto (perusteluosan kappaleessa 5, Asian valmistelu, mainitaan, että komitea oli näin ehdottanut | Viitattu=7.9.2010}}</ref>.
 
Vuonna 1995 uudistettiin [[Vuoden 1919 hallitusmuoto|hallitusmuodon]] [[perusoikeusPerusoikeus|perusoikeuksia]] koskeneet säännökset, niiden joukossa myös uskonnonvapautta koskeva kohta. Oikeusasiantuntija [[Pauli Noppa|Pauli Nopan]] mukaan ennen uudistusta uskonnonvapauden periaatetta ei ilmaistu lainsäädännössä lainkaan, ellei uskonnonvapauslain nimeä katsota sellaiseksi.<ref name="Noppa">Noppa, Pauli: Valtiokirkon hallinnollis-lainsäädännöllinen asema ja muutoksen mahdollisuus”,mahdollisuus. teoksessaTeoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Vaismaa, Aaro (toim.) | Nimeke=Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä | Sivu=177 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-97679-2-4}}</ref> Vuonna 2003 säädettiin uusi [[uskonnonvapauslaki]].<ref>[[verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030453 | Nimeke = Uskonnonvapauslaki (453/2003) | Julkaisija = Valtioneuvosto | Viitattu = 8.9.2010}}</ref>
 
 
== Vapaa-ajattelijain liiton lausunto ==
Liiton mukaan komitea tulkitsee [[Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus|YK:n ihmisoikeuksien julistuksen]] 18 artiklaa täysin väärin väittäessään, että se sisältää samat asiat kuin Suomen hallitusmuodon 8 §.<ref>Mietinnön sivun 35 ensimmäinen kappale.</ref> [[Oikeusasiamies|Eduskunnan oikeusasiamies]] totesi päätöksessään n:o 1992/1977, ettei Suomen hallitusmuoto määrittele eikä turvaa uskonnonvapautta. Ihmisoikeuksien julistuksen 18 artikla asettaa uskonnon ja uskonnottoman vakaumuksen samaan asemaan.<ref name="Val"/>
 
Liitto huomautti, että mietinnössä ei oteta huomioon oikeutta kieltäytyä uskonnollisista menoista.<ref>MietinnönKomitean sivumietintö, s. 47.</ref> Hartikainen toimi [[peruskoulu]]n matematiikan opettajana, ja lausunnon antamisen aikana hän oli tekemässä valitusta [[YK:n ihmisoikeuskomitea|YK:n ihmisoikeuskomitealle]] siitä kuinka hänet pakotetaan Vapaa-ajattelijain liiton sihteerinä jatkuvasti virkansa vuoksi osallistumaan hartaustilaisuuksiin.<ref name="Val"/> Liiton mukaan ”komitea antaa täysin valheellisen kuvan Suomen uskonnonvapaudesta väittäessään, että Suomen lainsäädäntö täyttää moitteettomasti kansainväliset vaatimukset. Vapaa-ajattelijain liitolla on laaja todistusaineisto siitä, että uskonnottomien ihmisoikeuksia rikotaan Suomessa törkeästi ja että tämä johtuu puutteellisesta lainsäädännöstä”.<ref name="Val"/>
 
Komitean esittämä käsitys, jonka mukaan uskonnonvapautta koskevia säädöksiä ei tule laajentaa koskemaan ei-uskonnollisia vakaumuksia on liiton mukaan ”pöyristyttävä loukkaus vapaa-ajattelijain ihmisoikeuksia vastaan”. Liiton mukaan komitea ”menee uskonnonvapauden vastaisuudessaan jopa niin pitkälle, että se vastustaa uskonnonvapauden lähempää määrittelyä hallitusmuodossa”.<ref>MietinnönKomitean sivumietintö, s. 50.</ref><ref name="Val"/> Liiton mielestä hallitusmuodon säädökset on korjattava pääpiirteissään siten kuin Pauli Noppa esitti 1973 valtiosääntökomitealle tutkielmassaan ''Uskonnonvapaus jaaja valtion suhde kirkkoon valtiosääntöä uudistettaessa''.<ref name="Val"/>
Liiton mukaan ”komitea antaa täysin valheellisen kuvan Suomen uskonnonvapaudesta väittäessään, että Suomen lainsäädäntö täyttää moitteettomasti kansainväliset vaatimukset. Vapaa-ajattelijain liitolla on laaja todistusaineisto siitä, että uskonnottomien ihmisoikeuksia rikotaan Suomessa törkeästi ja että tämä johtuu puutteellisesta lainsäädännöstä”.<ref name="Val"/>
 
Komitean esittämä käsitys, jonka mukaan uskonnonvapautta koskevia säädöksiä ei tule laajentaa koskemaan ei-uskonnollisia vakaumuksia on liiton mukaan ”pöyristyttävä loukkaus vapaa-ajattelijain ihmisoikeuksia vastaan”. Liiton mukaan komitea ”menee uskonnonvapauden vastaisuudessaan jopa niin pitkälle, että se vastustaa uskonnonvapauden lähempää määrittelyä hallitusmuodossa”.<ref>Mietinnön sivu 50.</ref><ref name="Val"/> Liiton mielestä hallitusmuodon säädökset on korjattava pääpiirteissään siten kuin Pauli Noppa esitti 1973 valtiosääntökomitealle tutkielmassaan ''Uskonnonvapaus jaa valtion suhde kirkkoon valtiosääntöä uudistettaessa''.<ref name="Val"/>
 
{{kesken}}
 
== Katso myös ==
 
== Lähteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}
 
== Kirjallisuutta ==
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kirkko ja valtio -komitea | Nimeke=Kirkko ja valtio -komitean mietintö | Selite=Komiteanmietintö 21/1977 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Opetusministeriö | Vuosi=1977 | Tunniste=ISBN 951-46-2246-4}}
 
=== Viitteet ===
{{tynkä/Politiikka}}
{{viitteet|sarakkeet}}
 
[[Luokka:Uskonto ja politiikka]]