Ero sivun ”Taka-Baikalian aluepiiri” versioiden välillä

11 merkkiä poistettu ,  11 vuotta sitten
p
kh
p (Botti muokkasi: ca:Territori de Zabaikal)
p (kh)
| kuvernööri = Ravil Geniatulin
| pinta-ala = 431 500
| vesipinta-ala = 0.,26 %
| väestönlaskennan vuosi = 2009
| väkiluku = 1 117 000
 
== Maantiede ==
Pinnanmuodostus on vuoristoinen (1000–19001&nbsp;000–1&nbsp;900 metriä merenpinnasta). Tyypillisiä ovat koillis–lounaissuunnassa kohoavat harjanteet ja niitä erottavat jokilaaksot. Etelässä on laaja tasanko. Korkein kohta on Kodar-harjanteen Pik BAM (30733&nbsp;073 metriä) ja matalin alueelta pois virtaava [[Amur]]-joki (292 metriä). Tšitan lähellä sijaitsevassa [[Jablonovyivuoristo]]ssa sijaitsee Amurin, [[Jenisei]]n ja [[Lena]]n vedenjakaja. Itään [[Tyyni valtameri|Tyyntä valtamerta]] kohti virtaavat [[Ingoda]] ja [[Onon]] yhtyvät [[Šilka]]-joeksi, joka yhdessä [[Argun (joki)|Argunin]] kanssa muodostaa Amurin. Jenisein vesistöön kuuluvat länteen virtaavat [[Selenga]]n sivujoet [[Hilok (joki)|Hilok]] ja [[Tšikoi]]. Pohjoiseen virtaavat [[Vitim]] ja [[Oljokma]] kuuluvat Lenan vesistöön. Järviä on melko vähän.<ref name="EZ">{{Verkkoviite | Osoite = http://ez.chita.ru/encycl/concepts/?id=2112 | Nimeke = Entsiklopedija Zabaikalja: Zabaikalski krai | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 9.1.2010 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
 
Ilmasto on ankaran [[mannerilmasto|mannermainen]]. Talvi on pitkä, kylmä ja vähäluminen. Tammikuun keskilämpötila on –37,5º&nbsp;°C pohjoisessa ja –19,7º&nbsp;°C etelässä. Kylmyysennätys on [[Kalarin piiri]]ssä mitattu –64º&nbsp;°C. Kesä on lyhyt ja lämmin. Heinäkuun keskilämpötila on +15º&nbsp;°C pohjoisessa ja +21º&nbsp;°C etelässä. Kasvukausi kestää 100–140 päivää pohjoisessa ja 150–160 päivää etelässä. Suurin osa alueesta kärsii kuivuudesta. Vuotuinen sademäärä vaihtelee vuoriston 600 millimetristä etelä- ja kaakkoisosien 300 millimetriin. Sateista 80–90 &nbsp;% saadaan kesällä ja syksyllä.<ref name="EZ" />
 
Yli puolet pinta-alasta on metsää.
Aluepiirin väkiluku on 1&nbsp;117&nbsp;000 henkeä ja väestötiheys 2,6 henkeä neliökilometrillä (vuonna 2009).<ref name="Rosstat">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gks.ru/bgd/regl/b09_109/Main.htm | Nimeke = Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki: Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po gorodam, posjolkam gorodskogo tipa i raionam na 1 janvarja 2009 g. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2009 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Rosstat) | Viitattu = 14.1.2010 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Asutus on keskittynyt [[Siperian rautatie]]n varrelle ja jokilaaksoihin. Pohjoisosa on hyvin harvaan asuttua.<ref name="EZ" />
 
Kaupunkiväestön osuus on 63,7 &nbsp;% (vuonna 2009). Kaupunkeja on 10 ja kaupunkimaisia taajamia 41. Kaupungeista suurin on [[Tšita]] (307&nbsp;300 henkeä vuonna 2009). Muut kaupungit ovat huomattavasti pienempiä: [[Krasnokamensk]] (57&nbsp;000), [[Borzja]] (30&nbsp;500), [[Petrovsk-Zabaikalski]] (19&nbsp;500), [[Nertšinsk]] (14&nbsp;100), [[Šilka]] (14&nbsp;000), [[Balei]] (13&nbsp;000).<ref name="Rosstat" />
 
Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan aluepiirin väestöstä 89,8 &nbsp;% on [[venäläiset|venäläisiä]], 6,1 &nbsp;% [[burjaatit|burjaatteja]], 1,0 &nbsp;% [[ukrainalaiset|ukrainalaisia]] ja 0,7 &nbsp;% [[tataarit|tataareja]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_03.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.3. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 28.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Burjaatit asuvat etupäässä [[Agan Burjatia]]ssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ez.chita.ru/encycl/concepts/?id=1909 | Nimeke = Entsiklopedija Zabaikalja: Burjaty | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.1.2010 | Kieli = {{ru}} }}</ref> [[Evenkit|Evenkejä]] on 1&nbsp;500 henkeä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_13_02.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 13.2. Naselenije korennyh malotšislennyh narodov po territorijam preimuštšestvennogo proživanija KMN i vladeniju jazykami. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.7.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> He asuvat aluepiirin pohjoisosassa [[Kalarin piiri|Kalarin]], [[Tungirin–Oljokman piiri|Tungirin–Oljokman]] ja [[Tungokotšenin piiri|Tungokotšenin piireissä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ez.chita.ru/encycl/concepts/?id=6973 | Nimeke = Entsiklopedija Zabaikalja: Evenki | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.1.2010 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
 
== Hallinto ==
 
==Liikenne==
Aluepiirin eteläosan kautta kulkee [[Siperian rautatie]]. [[Karymskoje]]ssa siitä haarautuu Kiinan [[Manzhouli]]in johtava rata. Jälkimmäisestä haarautuu Borzjassa yhteys Mongolian [[Tšoibalsan]]iin. Pohjoisosan kautta kulkee [[Baikalin–Amurin rautatie]]. Tärkeimmät maantiet ovat [[Irkutsk]]in ja Tšitan välinen M55-valtatie sekä [[Habarovsk]]iin johtava M58. Tšitasta on maantieyhteys [[Zabaikalsk]]in kautta Kiinaan ja Borzjasta Mongoliaan. Lentoliikenne yhdistää Tšitan [[Moskova]]an ja Venäjän muihin kaupunkeihin sekä [[Peking]]iin. Paikallisia lentokenttiä on mm.muun muassa Krasnokamenskissa ja [[Tšara]]ssa. Laivaliikennettä on lähinnä Šilka-joella.<ref name="EZ" />
 
== Talous ==