Ero sivun ”Aurinkotuuli” versioiden välillä

'''Aurinkotuulella''' tarkoitetaan [[aurinkoAurinko|Auringon]] [[korona]]sta lähtöisin olevaa hiukkasvirtaa, joka pakenee Auringosta poispäin. Aurinkotuuli koostuu pääasiassa [[Alkeishiukkaset|alkeishiukkasista]], [[elektroni|elektroneista]] ja [[protoni|protoneista]]. Tällaista [[Sähkö|sähköisesti]] varautuneista hiukkasista koostuvaa kaasua[[Kaasu|kaasu]]a kutsutaan [[plasma]]ksi. Aurinkotuuli kantaa mukanaan myös Auringosta peräisin olevaa magneettikenttää[[magneettikenttä]]ä. Aurinkotuulta ei pidä sekoittaa Auringon [[säteilypaine]]eseen, joka on Auringon [[Säteily|säteilemien]] [[fotoni]]en [[liikemäärä]]n aiheuttamaa.

Jo [[1800-luku|1800-luvulla]] ja [[1900-luku|1900-luvun]] alussa eräät tutkijat huomasivat Auringon roihupurkausten aiheuttavan Maassa[[Maa]]ssa magneettisia häiriöitä ja revontulia[[revontuli]]a. He esittivät, että vaikutuksen välittäjinä voisivat olla roihujen yhteydessä Auringosta avaruuteen syöksyvät hiukkaspilvet. Jatkuvan eli aina puhaltavan aurinkotuulen olemassaolo ennustettiin teoreettisesti [[1950-luku|1950-luvulla]] ([[E.N. Parker]] [[1958]]), ja venäläisten [[Luna 1]] mittasi sen ensimmäisenä [[1959]]. Lopullisesti aurinkotuulen olemassaolo hyväksyttiin [[1960-luku|1960-luvulla]].

Aurinkotuulta vastaava ilmiö tunnetaan myös muilla [[Tähti|tähdillä]]. Tällöin sitä nimitetään ''[[Tähtituuli|tähtituuleksi]]''. Aivan erityisen voimakas tähtituuli on kirkkailla ja suurimassaisilla tähdillä, kuten [[Wolfin–Rayetin tähti|Wolfin–Rayetin tähdillä]]. Voimakas tähtituuli aiheuttaa tähden spektriin[[spektri]]in tyypillisiä [[P Cygni -profiili|P Cygni -profiileja]].

*Maan radan kohdalla hiukkastiheys on 5 protonia ja elektronia kuutiosenttimetrissä[[kuutiosenttimetri]]ssä

Aurinkotuuli irtautuu Auringon kuumasta koronasta, kaasukehän hajaantumisvyöhykkeestä saavuttaen koronan [[Äänennopeus|äänennopeuden]] 200 km/s viiden Auringon säteen päässä. Aurinkotuuli ei ole tasaista, vaan siinä on puuskaisuutta ja myrskyjä. Hidas aurinkotuuli irtautuu Auringon päiväntasaajaa lähellä olevilta alueilta, koska siellä Auringon magneettikenttä muodostaa suljettuja silmukoita, jotka pidättelevät kaasun pakoa koronasta. Nopea aurinkotuuli saa alkunsa Auringon napa-alueilta ja ns. koronan aukoista, sillä siellä magneettikentän kenttäviivat ovat avoimia. Siksi aurinkotuuli on planeettojen ratatason ulkopuolella selvästi nopeampaa, tyypillisesti 600–800 km/s. Jos lähellä Auringon päiväntasaajaa sattuu olemaan koronan aukko, se synnyttää nopean aurinkotuulen puuskia planeettojen ratatasoon Auringon pyörimisen tahdissa.