Versio 19. elokuuta 2010 kello 23.15 muokkaa Otrfan (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 120 616 muokkausta p fix ← Vanhempi muutos		Versio 30. elokuuta 2010 kello 05.47 muokkaa kumoa Vesteri (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 62 262 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 31: Rengon kappalainen ''Israel Kempe'', lähetti 1700-luvun puolivälissä vastauksen Turun tuomiokapitulille, kun se oli tiedustellut pitäjään liittyviä asioita. Kappalainen toteaa pitäjän nimen johtuvan sen alueella mutkittelevasta joesta, joka laskee [[Hattula]]n Renkajärvestä Renkajokena eli Rengonjokena kohden Vanaja-veden virtauksia. Tähän teoriaan on yhtynyt myös professori Pekka Suvanto.<ref>Seppo Suvanto; Vanajan keskiaika. Teoksessa: Vanajan historia I (1976)</ref> Nykyisin pitäjän nimestä on vallalla toisenlainen käsitys. Nimistötutkija, tohtori Petri Hiltusen mukaan<ref name="hiltunen">Hiltunen, Petri; Kanta-Hämettä vai Taka-Saksaa. Hämeen Sanomat 10.12.2000</ref> Rengon nimi on germaanista alkuperää. Vastaavasti äännettyjä nimimuotoja (''Renco, Rencho, Renk'') tavataan ennen keskiaikaa saksalaisella kielialueella. Sanan merkitys on ollut Hiltusen mukaan sama kuin ''Hathun'' eli 'taistelu' tai 'ottelu'. ''Renc'' merkitys on muinaissaksissa myös 'ylimielinen', 'ylpeä' tai 'kopea'. Kylännimiä käsitellessään Hiltunen tulee siihen johtopäätökseen<ref~~>Hiltunen,~~ ~~Petri; Kanta-Hämettä vai Taka-Saksaa. Hämeen Sanomat 10.12.2000<~~name="hiltunen"/~~ref~~>, että vanhimmat nimet sijoittuvat Kanta-Hämeen vanhimmille asuinpaikoille. Esimerkiksi Rengon kylät Waimare ja Muurila ovat pitäjän vanhimmat kylät. Näin Rengon kylien nimet voidaan johtaa seuraavasti; ''Muurila = Mure, Waimare = Weimar, Wiiala = Wia, Kutila = Gudi'' ja ''Nevilä = Nevi''. Pitäjän oma nimi ja kylien nimistö olisi siis paljolti saksalaisperäistä ja puhtaasti ei-kristillistä. [[Kuva:Rengonkirkko.JPG\|thumb\|300px\|tight\| Keskiaikainen [[Rengon kirkko]] on muodoltaan kahdeksankulmainen]]

Ero sivun ”Renko” versioiden välillä