Ero sivun ”Yhteismaa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w |
w: pitäjänmetsä |
||
Rivi 3:
Isojakoja edeltäneenä aikana kullakin kylän [[maakirjatalo|talolla]] oli yksityiset [[pelto]]nsa, [[niitty]]nsä ja [[laidun]]maansa. Näiden lisäksi kylään kuului talojen yhteisesti hallitsemia yhteismaita, joiden rajat olivat usein epämääräisiä. [[Maakuntalaki|Maakuntalait]], [[maanlaki|maanlait]] ja [[vuoden 1734 laki]] sisälsivät määräyksiä rajojen määrittämisestä vain silloin, kun kylien maat rajoittuivat toisiinsa. Kylien ulkopuoliset [[erämaa]]t katsottiin niin sanotuiksi [[yleismaa|yleismaiksi]]. Vähitellen [[kruunu (valtiovalta)|kruunu]] alkoi käyttää yleismaihin määräysvaltaansa. Vuoden 1542 [[plakaatti|plakaatillaan]] [[Kustaa Vaasa]] julisti yleismaat kuuluviksi "Jumalalle, kuninkaalle ja Ruotsin kruunulle". Tarkoituksena oli saada valtiolle vapaat kädet erämaiden [[asuttaminen|asuttamiseen]], jota poliittisesti ja maanpuolustuksen vuoksi haluttiin suosia.<ref name="Otavan" />
Kylien yhteismaat saivat rajansa lopullisesti isojaoissa. Kunkin kylän osuus yhteismaista määrättiin [[vero]]tuksessa käytettyjen [[manttaali]]en perusteella. Kylien ulkopuolelle jäävä [[liikamaa]] erotettiin valtiolle. Yhteismaana olleet kylien metsät jaettiin talojen kesken manttalien määräämässä suhteessa. Poikkeuksen tekivät eräät [[Pohjois-Suomi|Pohjois-Suomen]] [[pitäjä]]t, joissa tietty osa taloille jaossa olleista metsistä erotettiin kaikkien talojen yhteisiksi [[yhteismetsä|yhteismetsiksi]].<ref name="Otavan" /> Kun yhteismaan osakkaana olivat koko [[pitäjä]]n talolliset, oli kyseessä [[pitäjänmetsä]]; tällaisia oli Suomessa vain [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]], Maskun kihlakunnassa. Sen sijaan Ruotsissa instituutiota esiintyi jonkin verran laajemmin.
==Lähteet==
| |||