Versio 30. kesäkuuta 2010 kello 14.29 muokkaa 192.130.183.67 (keskustelu) Pääosion viimeistä kappaletta paranneltu ← Vanhempi muutos		Versio 25. elokuuta 2010 kello 20.41 muokkaa kumoa Simo Kaupinmäki (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 1 504 muokkausta kirjain ə ja sen muunnelmat; rakenteen putsausta Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:Schwa IPA symbol.svg\|thumb\|Švaa-kirjain näyttää ylösalaisin kiepautetulta pienaakkoselta e.]] '''Švaa''' (''neutraalivokaali'') < [[heprea]]ksi ''šəwaa'', merk. {{IPA\|[ə]}}, on puheessa painottomana esiintyvä [[vokaali]], jolta puuttuvat kaikki [[ääntötapa\|artikulatoriset]] piirteet. Se on täydellisesti [[vokaalireduktio\|redusoitunut]] ns. välinen keskivokaali. Se on esimerkiksi englannin kieltä äännettäessä yleisin vokaali, koska se on lähes ainoa painottomissa tavuissa esiintyvä vokaali. Useissa muissa kielissä švaa on yhtä lailla yleinen. '''Švaa''' ([[heprea]]ksi ''šəwaa'') on [[kielitiede\|kielitieteellinen]] termi, jolla asiayhteydestä riippuen voidaan viitata erilaisiin [[vokaali\|vokaaleihin]]. Švaa voi tarkoittaa myös [[Unicode]]-merkistön kirjainta '''ə''', jota käytetään foneettisessa [[tarkekirjoitus\|tarkekirjoituksessa]] ja eräiden kielten oikeinkirjoituksessa. Suomen [[foneemi]]järjestelmässä ei švaata esiinny, joten suomalaiset kuulevat sen usein jonain toisena vokaalina. Koska švaa on yhtä lähellä kaikkia vokaaleja, kuultu vokaali vaihtelee paljon. Esimerkiksi sana ''America'' {{IPA\|[ə'mɛrɪkə]}} kuullaan usein "ämerikä" tai "ömerikä". Akustisesti švaata lähin suomen vokaali on useimmissa ympäristöissä /ö/, mutta monet vokaalifoneemit voidaan myös suomessa ääntää nopeassa puheessa painottomassa asemassa švaana, esimerkiksi /e/ sanassa ''jäätelö'', joka voidaan jopa lausua {{IPA\|[jäːtəlö]}}, jos 'e' pyritään lausumaan mahdollisimman nopeasti. ==Kielitieteessä== On kuitenkin huomattava, että švaa ei todellisuudessa realisoidu täysin redusoituneena keskivokaalina, kuten eivät muutkaan vokaalit realisoidu täysin [[fonologia\|fonologisten]] vastineidensa mukaisesti. Esimerkiksi [[ranskan kieli\|ranskassa]] švaan realisaatio on tilanteen mukaan joko puolisuppea /ø/ tai puoliväljä /œ/, jotka molemmat suomalainen kuulee äänteenä /ö/. ===Välinen keskivokaali tai neutraalivokaali=== [[Kansainvälinen foneettinen aakkosto\|Kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa]] švaa liittyy ''väliseen keskivokaaliin'', josta käytetään merkintää {{IPA\|[ə]}} tai {{IPA\|/ə/}}. Lähtökohtaisesti se on kuin mikä tahansa vokaaliäänne, joka voi kielestä ja tilanteesta riippuen esiintyä painollisena tai painottomana. Ehkä tyypillisimmin švaalla kuitenkin tarkoitetaan painotonta, epäselvää, täysin [[vokaalireduktio\|redusoitunutta]] ''neutraalivokaalia'', jolta puuttuvat kaikki [[ääntötapa\|artikulatoriset]] piirteet. Se on esimerkiksi [[englannin kieli\|englannin kieltä]] äännettäessä yleisin vokaali, koska painottomissa tavuissa ääntyy useimmiten juuri neutraalivokaali. Švaata käytetäänkin useimmiten merkitsemään painotonta epäselvää redusoitunutta vokaalia keskisen välivokaalin ("aito švaa"), joka voi olla myös painollinen, sijaan. Näin myös englannissa. On huomattava, että švaa ei todellisuudessa realisoidu täysin redusoituneena keskivokaalina, kuten muutkaan vokaalit eivät realisoidu täysin [[fonologia\|fonologisten]] vastineidensa mukaisesti. Esimerkiksi [[ranskan kieli\|ranskassa]] švaan realisaatio voi tilanteen mukaan olla puolisuppea {{IPA\|[ø]}} tai puoliväljä {{IPA\|[œ]}}, jotka molemmat suomalainen mieltää lähinnä ö:ksi. ~~== Švaa suomen murteissa ==~~ Suomen [[foneemi]]järjestelmässä ei välistä keskivokaalia tai neutraalivokaalia esiinny, joten suomalaiset kuulevat sen usein jonain toisena vokaalina. Koska švaa on äännearvoltaan kaikkien muiden vokaalien välimuoto, sen hahmotus vaihtelee paljon. Esimerkiksi englannin sana ''America'' {{IPA\|[əˈmɛrɪkə]}} kuullaan usein ''ämerikä'' tai ''ömerikä''. Akustisesti švaata lähin suomen vokaali on useimmissa ympäristöissä ''ö'' {{IPA\|/ø/}}. Nopeasti puhuttaessa monet vokaalifoneemit voivat kuitenkin myös suomessa ääntyä painottomassa asemassa švaana: esimerkiksi sana ''jäätelö'' voidaan lausua {{IPA\|[jæːtəlø]}}, eli ''e'' voi ääntyä käytännössä neutraalivokaalina, jos se pyritään lausumaan mahdollisimman nopeasti. Suomen kielen tutkimuksessa švaalla (myös svaa tai loisvokaali) tarkoitetaan sellaista välivokaalia, jota esiintyy varsinkin [[savolaismurteet\|savolaisissa]] ja [[eteläpohjalaiset murteet\|eteläpohjalaisissa]] [[murre\|murteissa]] kahden eri [[konsonantti\|konsonantin]] välissä (esim. ''kolome (kolme), kylymä (kylmä), palijo (paljon), vanaha (vanha)'') ja näin helpottaa konsonanttiyhtymän ääntämistä. [http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/murteet/valivok.html] Vokaalin laatu ei ole foneettinen švaa [ə], vaan se lausutaan samoin kuin edeltävä vokaali. Tässä yhteydessä termi pohjautuu [[sanskrit]]in kieliopin termiin [[svarabhakti]].{{Lähde}} === Väli- eli loisvokaali suomen murteissa === Suomen kielen tutkimuksessa švaalla (myös ''svaa'' tai ''loisvokaali'') tarkoitetaan sellaista ''välivokaalia'', joka ääntämisen helpottamiseksi varsinkin [[savolaismurteet\|savolaisissa]] ja [[eteläpohjalaiset murteet\|eteläpohjalaisissa]] murteissa tyypillisesti ilmaantuu kahden eri [[konsonantti\|konsonantin]] väliin: ''kolome (kolme), kylymä (kylmä), palijo (paljon), vanaha (vanha)''.<ref name="Internetix" /> Välivokaalin laatu ei ole foneettinen švaa {{IPA\|[ə]}}, vaan tavallisesti se lausutaan samoin kuin konsonanttiyhtymää edeltävä tai seuraava vokaali. Tässä yhteydessä termi švaa pohjautuu [[sanskriitti\|sanskriitin]] kieliopin termiin [[svarabhakti]].{{Lähde}} ==Kirjain ə ja sen muunnelmat== Švaa-kirjain (ə) näyttää ylösalaisin kiepautetulta [[pienaakkonen\|pienaakkoselta]] e. Sitä käytetään käytetään [[kansainvälinen foneettinen aakkosto\|kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa]] välisen keskivokaalin tai neutraalivokaalin merkkinä. Lisäksi [[latinalainen aakkosto\|latinalainen]] švaa-kirjain kuuluu [[azerin kieli\|azerin kielen]] oikeinkirjoitukseen, jossa sen äännearvo on {{IPA\|[æ]}}. [[Suuraakkonen]] Ə on ulkomuodoltaan kuin isonnettu versio pienaakkosesta. Švaa-kirjaimesta on olemassa [[kyrillinen aakkosto\|kyrillinenkin]] versio, joka näyttää käytännöllisesti katsoen samalta kuin latinalainen. [[Unicode]]-merkistöön sisältyy švaan lisäksi myös niin sanottu ylösalainen e (ǝ), joka pienaakkosena näyttää samalta kuin švaa, mutta sen suuraakkosellinen vastine näyttää ison E-kirjaimen peilikuvalta (Ǝ). Tämä ylösalainen tai käänteinen e-kirjain esiintyy eräiden afrikkalaisten kielten oikeinkirjoituksessa. (Unicodessa on erikseen peilikuva-e pienaakkosenakin, mutta sitä ei normaalisti käytetä vastaavan suuraakkosen parina; sen sijaan kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa sillä merkitään laveaa puolisuppeaa keskivokaalia {{IPA\|[ɘ]}}.) ===Tietokoneessa=== {\| class="wikitable" \|- !colspan="2"\|[[Unicode]] !rowspan="2"\|Merkki !rowspan="2"\|Selite !rowspan="2"\|[[Laajennettu suomalainen näppäimistö]] !rowspan="2"\|[[HTML]] \|- ! Lohko !! Tunnus \|- \|rowspan="2"\|IPA-täydennyksiä \|U+0259 \|align=center style="font-size:large"\|ə \|latinalainen pienaakkonen švaa \|[alt gr]·[a] \|&#601; \|- \|U+0258 \|align=center style="font-size:large"\|ɘ \|latinalainen pienaakkonen pelikuva-e \| \|&#600; \|- \|rowspan="3"\|Latinalainen laajennusosa B \|U+018F \|align=center style="font-size:large"\|Ə \|latinalainen suuraakkonen švaa \|[alt gr]·[shift]·[a] \|&#399; \|- \|U+018E \|align=center style="font-size:large"\|Ǝ \|latinalainen suuraakkonen peilikuva-e \| \|&#398; \|- \|U+01DD \|align=center style="font-size:large"\|ǝ \|latinalainen pienaakkonen ylösalainen e \| \|&#477; \|- \|rowspan="4"\|Kyrillisiä merkkejä \|U+04D8 \|align=center style="font-size:large"\|Ә \|kyrillinen suuraakkonen švaa \| \|&#1240; \|- \|U+04D9 \|align=center style="font-size:large"\|ә \|kyrillinen pienaakkonen švaa \| \|&#1241; \|- \|U+04DA \|align=center style="font-size:large"\|Ӛ \|kyrillinen suuraakkonen švaa ja [[treema]] \| \|&#1242; \|- \|U+04DB \|align=center style="font-size:large"\|ӛ \|kyrillinen pienaakkonen švaa ja treema \| \|&#1243; \|- \|} ==Lähteet== {{Viitteet\|viitteet= * <ref name="Internetix">{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/murteet/valivok.html \| Nimeke = Välivokaali \| Tekijä = Erkki Savolainen \| Tiedostomuoto = HTML \| Selite = \| Julkaisu = Suomen murteet \| Ajankohta = 1998 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Internetix \| Viitattu = 25.8.2010 \| Kieli = {{fi}} }}</ref> }} [[Luokka:Fonetiikka\|Svaa]]

Ero sivun ”Švaa” versioiden välillä