Ero sivun ”Lauantaiseura” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p +w, +m(k-fi) |
lisäyksiä, lähdetietoja |
||
Rivi 1:
{{tämä artikkeli| käsittelee keskusteluseuraa. Muita merkityksiä on [[Lauantaiseura (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
'''Lauantaiseura''' oli [[Helsingin yliopisto]]n opiskelijoiden ja nuorten opettajien keväällä [[1830]] perustama seura, joka kokoontui lauantai-iltaisin jonkun jäsenensä luo.
Topelius kuvaa "Päiväkirjoissaan", kuinka Lauantaiseuran iltojen aikana pääsi tutustumaan "Runebergin tyyneen huumoriin, Snellmanin säälimättömään logiikkaan, Nervanderin purevaan ivaan ja Nordströmin kompapuheisiin, jotka olivat teräviä kuin silmäneulat."
Seuran johtohahmona toimi aluksi [[Johan Jakob Nervander]] ja myöhemmin [[Johan Ludvig Runeberg]]. Lauantaiseuran loppuaikoina [[Johan Vilhelm Snellman]] oli piirin johtava, keskustelun kulkuun ratkaisevasti vaikuttava henkilö. Runebergin muutettua [[Porvoo]]seen vuonna [[1837]] seuran säännöllinen toiminta loppui.▼
Pikku Jättiläinen ilmoittaa seuran perustajiksi kuusi nuorukaista, jotka olivat [[ J. L. Runeberg]], [[ J. J. Nervander]], [[A. A. Laurell]] ja tämän veli [[G. Laurell]], [[Bengt Olof Lille]], ja [[J. J. Nordström]]<ref name="Pikku Jättiläinen, s. 555"/>.
▲Seuran johtohahmona toimi aluksi [[Johan Jakob Nervander]] ja myöhemmin [[Johan Ludvig Runeberg]]. Lauantaiseuran loppuaikoina [[Johan Vilhelm Snellman]] oli piirin johtava, keskustelun kulkuun ratkaisevasti vaikuttava henkilö.
Lauantaiseuran edeltäjiä olivat 1800-luvun alussa kokoontunut [[Aura-seura]] ja 1700-luvun loppupuoliskolla Suomen kulttuurielämään vaikuttanut [[Aurora-seura]].
Rivi 8 ⟶ 12:
== Lauantaiseuran toiminta==
Lauantaiseuran merkitys suomenkielisen sivistyksen ja kulttuurin kehittymiselle oli merkittävä. Sen vaikutuksesta syntyi [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]] ja ensimmäinen uudenaikainen yksityisoppikoulu [[Helsingfors lyceum]] ({{k-fi|Helsingin lyseo}}) vuonna [[1831]] sekä seura alkoi julkaista omaa lehteä [[Helsingfors Morgonblad]]ia.
Lauantaiseuran epävirallisena äänenkannattajana voidaan pitää Runebergin vuonna [[1832]] perustamaa sanomalehteä, ''[[Helsingfors Morgonblad]]ia'', sillä useat seuran jäsenet avustivat sitä. Lehti oli kirjallis-filosofinen ja elitistinen ja se keräsi ympärilleen noin 400-päisen lukijakunnan.
== Lauantaiseuran jäseniä ==
* [[J. A. Ahlstubbe]]
* [[K. Backman]]
* [[Matias Aleksanteri Castrén]]
* [[G. Geitlin]]
* [[Fredrik Cygnaeus]]
* [[F. A. Ehrström]]
* [[F. Langensköld]]
* [[Axel Adolf Laurell]] (teologi)
* [[G. F. Laurell]]
* [[Bengt Olof Lille]]
* [[M. J. Lindfors]]
* [[Elias Lönnrot]]
* [[Johan Jakob Nervander]]
* [[Johan Jakob Nordström]]
* [[N. H. Pinello]]
* [[Gabriel Rein]]
* [[Carolina Runeberg]]
* [[Fredrika Runeberg]]
* [[Johan Ludvig Runeberg]]
* [[K. H. Ståhlberg]]
* [[R. S. Sjöman]]
* [[Johan Vilhelm Snellman]]
* [[J. M. af Tengström]]
* [[F. Tengström]]
* [[Sakari Topelius|Zacharias (Sakari) Topelius]]
== Lähteitä ==
* Yrjö Karilas (toim.): Pikku Jättiläinen, Suomenmaa, Eri aloilla toimivia järjestöjä ja laitoksia, s. 555, 8. painos, WSOY 1958
* {{Kirjaviite | Tekijä= Havu, Ilmari | Nimike= Lauantaiseura ja sen miehet | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1945}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Tommila, Päiviö & Reitala, Aimo & Kallio, Veikko (toim.) | Nimike = Suomen kulttuurihistoria, osa II | Sivu = 42-62 | Selite = Kansallisten juurien löytäminen | Julkaisija= WSOY | Vuosi = 1983}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Tommila, Päiviö | Nimike = Suomen sanomalehdistön historia, osa I | Sivu = 77-265 | Selite= Yhdestä lehdestä sanomalehdistöksi 1809-1859 | Julkaisija = Kustannuskiila | Julkaisupaikka = Kuopio | Vuosi= 1988}}
===Viitteet===
{{Viitteet}}
[[Luokka:Suomalaiset kirjallisuusseurat]]
| |||