Ero sivun ”Jean-de-Dieu Soult” versioiden välillä

Hänen pitkä koulutuksensa takasi hyvät mahdollisuudet armeijassa, ja kuuden vuoden palveluksen jälkeen hänet ylennettiin kersantiksi. Ja heinäkuussa 1791 hänesta tuli [[Bas-Rhin]]in ensimmäisen vapaaehtoiskomppanian kouluttaja. Hän palveli kompaniassaan vuoteen 1792 asti. Vuonna 1794 hän oli adjutantti-kenraali (chef de brigaden arvolla). [[Flerusin taistelu]]n (1794) jälkeen hän sai prikaatin kenraalin arvon palkkioksi. Hän meni naimisiin Jeanne Louise Elisabeth Bergin kanssa 26. helmikuuta 1796.[[Kuva:Battle of zurich.jpg|thumb|200px|rigth|Zürichin taistelu.]]Seuraavan viiden vuodean ajan hän oli työllistettu [[Saksa]]ssa [[Jean-Baptiste Jourdan|Jourdan]]in, [[Jean Victor Marie Moreau|Moreaun]]n, [[Jean-Baptiste Kléber|Klebér]]in ja [[François Joseph Lefebvre|Lefebvre]]n komennossa. Hän tuotti taas kunniaa perheelleen osallistumalla [[André Masséna|Masséna]] suureen Sveitsin sotaretkeen ja erityisesti [[Zürichin toinen taistelu|Zürichin toiseen taisteluun]], jossa Masséna voitti venäläisen kenraali [[Alexander Korsakov]]in ja sveitsiläis-syntyisen itävaltalaisen paroni ja kenttämarsalkka [[Friedrich Freiherr von Hotze|Friedrich von Hotze]]n (joka kuolikin aikasin päivällä taistelussa taistelussa). Taisteluun osallistui myös keraalit myöhemmin marsalkat [[Édouard Adolphe Casimir Joseph Mortier|Mortier]] ja [[Nicolas Charles Oudinot|Oudinot]]. Hän kuitenkin monien onnistuneiden liikkeiden jälkeen jäi vangiksi 13. huhtikuuta 1800 Monte Grettoon.

[[Marengon taistelun]] voiton jälkeen hänet vapautettiin ja määrättiin komentamaan Napolin kuningaskunnan eteläosien joukkoja. Ja vuonna 1802, kun Napoleonista oli tullut elinikäinen konsuli tuli Soultista yksi neljästä konsulikaartin kenraalista. Ja vuoden 1804 toukokuussa hänestä thetiin yksi ensimmäisistä Ranskan marsalkoista. Hän komensi eteneviä joukkoja [[Ulmin taistelu]]ssa (20. lokakuuta 1805) ja johti [[Austerlizin taistelu]]ssa (2. joulukuuta 1805) hyökkäystä liittoutuneiden keskustaan. Soultilla oli suur merkitys [[Grand Armée]]n suurissa taisteluissa, erityisesti Jenan taistelussa (14. lokakuuta 1806), mutta hän ei voinut osallistua [[Friedlandin taistelu]]un (14. kesäkuuta 1807), koska oli marssimassa itä-preussiin, Köningsbergiin. Kun [[Tilsitin sopimus|Tilsitin rauha]] oli solmittu (9. heinäkuuta 1807), Soult palasi ranskaan, jossa Napoleon nimitti hänet Dalmatian herttuaksi (1808). Soult oli kuitenkin harmistunut nimityksestä, koska hän olisi halunnut Austerlizin herttuan arvon, mutta ei saanut sitä koska sen oli ottanut itse Napoleon.