Ero sivun ”Turve” versioiden välillä

Turvemaan sitoma hiilimäärä on kaksinkertainen verrattuna kaikkiin maailman metsien biomassaan. Turvemaa sitoo hiiltä keskimäärin 10 kertaa enemmän hehtaaria kohti kuin mikään muu ekosysteemi.<ref name="UNEPBali">[http://www.unep.org/Documents.Multilingual/Default.asp?DocumentID=523&ArticleID=5723&l=en Peatlands are Quick and Cost-Effective Measure to reduce 10% of greenhouse emissions,] UNEP 11.12.2007</ref> Aasian trooppisissa metsissä turvemaat voivat sitoa 30-kertaisesti hiiltä verrattuna tavallisen sademetsän kasvuston hiilimäärään.<ref name=" Nairobi">[ http://www.peat-portal.net/view_file.cfm?fileid=124 Peatland degradation fuels climate change]Wetlands International 17.11.2006 (Government representatives from almost all countries of the world gather at the UN-FCCC 2006 summit in Nairobi to discuss actions regarding climate change and the use of fossil fuels)</ref> Turvemaiden raivaus, kuivaus ja metsäpalot vapauttavat yli 3&nbsp;000 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuosittain. Se vastaa 10 % maailman fossiilisten polttoaineiden päästöistä.<ref name="UNEPBali">[http://www.unep.org/Documents.Multilingual/Default.asp?DocumentID=523&ArticleID=5723&l=en Peatlands are Quick and Cost-Effective Measure to reduce 10% of greenhouse emissions,] UNEP 11.12.2007</ref> Turve sisältää 65 prosenttia maailman eloperäisestä hiilestä.<ref> [http://news.sky.com/skynews/article/0,,15410-1257877,00.html A Carbon Timebomb] 28.11.2007</ref> [[Suo|Soissa]] ja [[kosteikko|kosteikoissa]] on 450 miljardia tonnia hiiltä.<ref name="Toiviainen">Pasi Toiviainen, Ilmastonmuutos. Nyt. Muistiinpanoja maailmanlopusta, Otava 9/2007</ref> [[Yhdistyneet kansakunnat|YK:n]] ympäristöohjelma [[UNEP|UNEP:n]] mukaan turvemaat ovat maailman tärkein hiilivarasto ja niiden suojelu ja muokattujen turvemaiden palauttaminen ovat kiireellisiä polttavia kysymyksiä. Ojitettuna ja kuivauksessa tilanne muuttuu päinvastaiseksi. Ojitetussa tai kuivattavassa suossa hiilidioksidi vapautuu. Maailman kuivattavien (ojitettujen) turvemaiden hiilidioksidipäästöt ovat 800 miljoonaa tonnia vuodessa, josta 9&nbsp;% Euroopassa ja 66&nbsp;% Aasiassa. Ennusteiden mukaan Kaakkois-Aasian osuus kasvaa 500 miljoonasta tonnista (2007) 900 miljoonaan tonniin vuonna 2030. Tonni palmuöljyä voi vapauttaa 20 tonnia CO₂:a turpeen hajoamisen kautta. Lisäksi on huomioitava öljyn tuotannosta ja turpeen tulipaloista syntyvät CO₂-päästöt. Hollannin palmuöljyn tuonti vuonna 2005 oli 400&nbsp;000 tonnia, mikä todellisuudessa lisäsi Hollannin kasvihuonepäästöjä toisin kuin maan tavoitteena oli. Uuden tutkimuksen mukaan turvemaan keskimääräinen vuosiemissio on 2&nbsp;000 miljoonaa tonnia CO₂ (600 Mt hajoaminen ja 1&nbsp;400 Mt turvepalot). Tämä päästö ylittää Venäjän tai Intian hiilidioksidipäästöt ja on kolminkertainen Saksan päästöihin verrattuna. Indonesia on maailman kolmanneksi suurin hiilidioksidin tuottaja. Indonesian turvesoista vapautuu 6,5-kertainen CO₂–määrä verrattuna fossiilisten polttoaineiden vapauttamaan määrään.<ref name=" Nairobi">[ http://www.peat-portal.net/view_file.cfm?fileid=124 Peatland degradation fuels climate change]Wetlands International 17.11.2006 (Government representatives from almost all countries of the world gather at the UN-FCCC 2006 summit in Nairobi to discuss actions regarding climate change and the use of fossil fuels)</ref>

 

 

[[Kioton sopimus]] ei huomioi turvemaista vapautuvaa hiilidioksidia ja metaania, vaikka ne ovat valtava ilmastonlämpenemisen aiheuttaja.<ref name=" Nairobi">[ http://www.peat-portal.net/view_file.cfm?fileid=124 Peatland degradation fuels climate change]Wetlands International 17.11.2006 (Government representatives from almost all countries of the world gather at the UN-FCCC 2006 summit in Nairobi to discuss actions regarding climate change and the use of fossil fuels)</ref>