Ero sivun ”Nikolai Berdjajev” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
m
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
'''Nikolai Alexandrovich Berdjajev''' ({{k-ru|Николай Александрович Бердяев}}) ([[18. maaliskuuta]] (vanha kalenteri 6. maaliskuuta) [[1874]] [[Kiova]], [[Ukraina]] – [[24. maaliskuuta]] [[1948]] [[Clamart]], [[Ranska]]) oli ukrainalaissyntyinen venäläinen uskonnollinen ja poliittinen [[filosofi]], joka edusti [[kristillinen eksistentialism|kristillistä eksistentialismia]] ja [[universalismi (kristinusko)|universalismia]].
 
Berdjajev aloitti opinnot [[Kiovan yliopisto]]ssa vuonna 1894. Hänestä tuli pian [[marxilaisuus|marxilainen]]. Vuonna 1898 hänet pidätettiin opiskelijamielenosoituksessa ja erotettiin yliopistosta. Vuonna 1904 Berdjajev muutti Pietariin. Siellä hän lopulta erkani marxilaisuudesta ja suuntautui kohti filosofiaa ja hengellisyyttä. Hän oli [[ortodoksinen kirkko|ortodoksi]], mutta arvosteli kirkkoa instituutiona. Vuonna 1913 hän kirjoitti artikkelin, joka suututti kirkon. Hänet tuomittiin karkotettavaksi Siperiaan, mutta ensimmäinen maailmansota ja vallankumous estivät tuomion täytäntöönpanon. Samana vuonna tapasivat Moskovassa tohtori [[Edvard Wilhelm Lybeck]].
 
Berdjajev ei hyväksynyt [[bolševikit|bolševikkihallintoa]], koska se korosti valtiota yksilön vapauden sijasta. Hän ei kuitenkaan kannattanut tsaarinvaltaa sen enempää. Syyskuussa 1922 bolševikit karkottivat 160 valittua intellektuellia, Berdjajev mukaan lukien, maasta. Hän asettui aluksi Saksaan, mutta muutti maan taloudellisen ja poliittisen tilanteen vuoksi Pariisiin vuonna 1923. Siellä hän opetti, luennoi ja kirjoitti. Saksan vallattua maan hän jatkoi kirjallista tuotantoa. Teokset julkaistiin sodan jälkeen, osa vasta hänen kuolemansa jälkeen.